Europarlamenttivaalit ovat hieman yli kolmen kuukauden päässä. Euroopan parlamentin Suomen-toimiston päällikkö Jarmo Oikarinen avaa, mistä 26. toukokuuta oikeastaan äänestetään.
Suomalaiset ovat tavanneet äänestää eurovaaleissa verraten laiskasti – vuoden 2014 eurovaalien äänestysprosentti oli 41,0, kun vuotta myöhemmin eduskuntavaaleissa luku oli 70,1.
Trendi on selvä, vaikka Brysselissä tehdään päätöksiä monesta tavallisen suomalaisen elämään vaikuttavasta kysymyksestä.
– Europarlamentilla on hyvin paljon vaikutusvaltaa eri asioihin. Sillä on sekä lainsäädäntövaltaa että poliittista valtaa maailman asioihin, Oikarinen lataa.
Parlamenttiin äänestetään EU-vaaleissa 705 jäsentä. Suomesta meppejä valitaan yhteensä 14.
Äänioikeutettuja ovat kaikki suomen kansalaiset, jotka ovat viimeistään vaalipäivänä täyttänee 18 vuotta.
Myös muiden EU-maiden Suomessa asuvat kansalaiset voivat tietyin ehdoin olla äänioikeutettuja Suomessa.
Asialistalla niin brexit kuin muovikrääsäkin
Viimeisen vuoden aikana europarlamentti on äänestänyt esimerkiksi kertakäyttöisen muovikrääsän kieltämisestä, tekijänoikeuslainsäädännön uudistamisesta ja hintakatoista EU:n sisäisissä puheluissa.
Suomalaiset europarlamentaarikot eli mepit ovat vaalikauden aikana profiloituneet muun muassa suomalaisen metsätalouden kannalta tärkeässä hiilinieluäänestyksessä.
Samanaikaisesti parlamentissa on tietysti käsitelty myös esimerkiksi brexitin ja valtavien kauppasopimuksien kaltaisia isompia kysymyksiä.
Suomalaiset mepit ovat Oikarisen mukaan vaikutusvaltaisia ja päässeet EU:ssa moniin tärkeisiin asemiin, vaikka toki "koolla on väliä".
– Isojen maiden delegaatiot ovat toki suurempia, ja heille osuu enemmän vaikutusvaltaisia tehtäviä, mutta suhteessa suomalaiset mepit ovat pärjänneet erittäin hyvin, Oikarinen toteaa.
Mitkä ihmeen kärkiehdokkaat?
Oman lukunsa europarlamenttivaaleihin tuovat tietyt erityisyydet esimerkiksi suomalaisiin eduskuntavaaleihin nähden.
Poliitikot asettuvat ehdolle tutuista suomalaisista puolueista sekä valitsijayhdistyksistä. Työskentelyn alettua Euroopan parlamentissa järjestäydytään kuitenkin ylikansallisiin poliittisiin ryhmiin.
Esimerkiksi SDP:n mepit kuuluvat perinteisesti parlamentin sosiaalidemokraattiseen ryhmään, kokoomuksen mepit Euroopan kansanpuolueeseen ja keskustan edustajat liberaalidemokraattien liitto Aldeen.
Näillä ryhmillä puolestaan on omat kärkiehdokkaansa, jotka ovat samalla käytännössä ehdolla Euroopan komission puheenjohtajaksi. Alexander Stubb (kok.) haki syksyllä oman ryhmänsä kärkiehdokkaaksi, mutta hävisi äänestyksen saksalaiselle Manfred Weberille.
Oikarinen vertaa kärkiehdokasjärjestelmää Suomen eduskuntavaaleihin, jossa puolueiden puheenjohtajat ovat käytännössä ehdolla pääministereiksi.
– Kun päästään sanastokynnyksen yli, asiat ja rakenteet ovat pitkälti aika samantyyppisiä [kuin Suomessa], Oikarinen sanoo.
"On luonnollista, että puhutaan, miten Eurooppa voi olla Suomelle hyödyksi"
Kevään eurovaalien on ennustettu olevan jopa käänteentekevät: perinteisten puolueryhmittymien asema voi horjua, kun esimerkiksi pakolaiskriisi ja sen jälkijäristykset tulevat näkymään vaalituloksissa.
EU-vaalit ovat sikäli mielenkiintoiset, että niihin asettuneet ehdokkaat käsittelevät kampanjoinnissaan usein sekä Euroopan laajuisia että juuri Suomeen liittyviä poliittisia kysymyksiä.
Äänestäjä voikin miettiä sekä sitä, mihin haluaa Euroopan menevän, että sitä, mikä on Suomen edun mukaista.
– EU-vaalien yhteydessä keskustellaan Euroopan laajuisista asioista, joissa suhteutetaan Eurooppaa muuhun maailmaan, Oikarinen sanoo.
– On kuitenkin myös hyvin luonnollista, että kun kansalaiset valitsevat kansan edustajan Euroopan tasolle, puhutaan, miten Eurooppa voi olla suomalaisille hyödyksi, Oikarinen lisää.