Perinteisten puolueryhmittymien asema horjuu toukokuun europarlamenttivaaleissa. Taustalla ovat muun muassa Euroopan pakolaiskriisi ja populismin nousu.
Kevään vaaleissa mitataan ensimmäistä kertaa koko Euroopan laajuisesti, miten viimeisten viiden vuoden aikana Euroopassa tapahtunut myllerrys on vaikuttanut politiikan ilmastoon EU:ssa, arvioi kokenut politiikan toimittaja ja kirjailija Unto Hämäläinen aamun Huomenta Suomessa.
Tällä hetkellä Euroopan parlamentin suurimmat puolueet ovat Sosiaalidemokraatit ja Euroopan kansanpuolue, johon myös Suomen kokoomus kuuluu. Ennusteiden mukaan molemmat ovat menettämässä kymmeniä paikkoja.
– Tämä on kaikki uutta. 40 vuotta on menty tietyllä tavalla, kun demarit ja maltillinen porvaristo ovat käyttäneet valtaa. Nyt se on ainakin todennäköistä, että vaalien jälkeen joudutaan muodostamaan Euroopan parlamentissa jonkinlaisia uusia koalitioita. Ja yhtään ei tiedetä, että minkälaisia, Hämäläinen sanoi Huomenta Suomessa.
Vaaleista varaventtiili?
Tulosta on vaikea ennustaa, sillä ei ole tiedossa, millaisia liikkeitä toukokuun vaaleissa on lopulta ehdolla, Hämäläinen sanoo.
– Otetaan esimerkiksi Ranskan keltaliivit. Hehän eivät tällä hetkellä aio lähteä vaaleihin mukaan, että miten se vaikuttaa muihin.
Muutosta on kuitenkin luvassa. Hämäläinen suhtautuu asiaan mielenkiinnolla.
– Tämä parlamentti on suorinta demokratiaa EU:n sisällä. Kaikki muu päätöksenteko tapahtuu tietyllä tavalla kansallisten instituutioiden keskinäisen yhteistyön kautta.
– Siinä mielessä se voi olla hyväkin, että europarlamenttivaalit voivat olla varaventtiili, jossa tämä puhku pääsee läpi ihan suodattamattomana. Katsotaan, miten se kaikki toimii yhdessä. Se voi olla hyväkin opetus. Käytännössä se merkitsee sitä, että EU-päätöksenteko voi muuntua seuraavaksi viideksi vuodeksi pahasti.