Suomi ykkösenä! Tämä EU-vaalien ominaispiirre tunnetaan Suomessa paremmin kuin missään muualla Euroopassa

Kun eurooppalaisilta kysyttiin joulukuussa, olivatko he kuulleet vaalien kärkiehdokasmenettelystä, suomalaisista kolmannes vastasi myöntävästi. Muissa maissa näin vastasi vain noin 15 prosenttia kansalaisista.

Mistä siis on kysymys? Kärkiehdokkaat ovat eurooppalaisten poliittisten ryhmien sanansaattajia, eturivin ehdokkaita.

Tänään illalla he nousevat Brysselissä Euroopan parlamentin lavalle vaalipaneelissa, joka televisioidaan ympäri Eurooppaa. Lähetys alkaa Ylen TV1:ssä kello 21.30 ja kestää puolille öin.

Miksi vaalipaneeli kannattaisi katsoa? Nyt jos koskaan on hyvä mahdollisuus kuulostella, minkälaista politiikkaa poliittiset ryhmät EU:ssa tekevät. Minkälainen tulevaisuus 500 miljoonan ihmisen unionilla on ja miten sen pitäisi vastata ilmastonmuutokseen ja maahanmuuttoon tai ottaa paikkansa maailmassa?

EU-vaaleissa valitaan edustajat Euroopan parlamenttiin vuosiksi 2019–2024. Meppejä on yhteensä reilut 700.

Mepit kuuluvat parlamentissa poliittisiin ryhmiin. Antamalla äänen yksittäiselle mepille sen antaa myös eurooppalaiselle ryhmälle. Ryhmien painoarvo vaikuttaa siihen, minkälaista politiikkaa EU:ssa lähivuosina tehdään.

Illan debatissa keskustaoikeiston saksalainen Manfred Weber edustaa kokoomusta ja kristillisdemokraatteja. Hän on johtanut tällä kaudella ryhmäänsä Euroopan parlamentissa.

Sosiaalidemokraatteja edustaa hollantilainen Frans Timmermans. Hän on komission ensimmäinen varapuheenjohtaja ja noussut julkisuuteen EU:n oikeusvaltioperiaatteen kaitsijana.

Liberaaliryhmän seitsemästä kärkiehdokkaasta paikalla on tanskalainen Margrethe Vestager, joka edustaa keskustaa ja RKP:tä. Vestageria on veikkailtu nimitysruletin yllättäjäksi, koska hänen työtään kilpailukomissaarina arvostetaan laajalti. Vestagerin asema täsmentynee Tanskassa kesäkuun alussa järjestettävien parlamenttivaalien jälkeen.

Vasemmistopuoluetta edustaa Espanjassa syntynyt Nico Cue ja vihreitä saksalainen Ska Keller. Konservatiiviryhmästä paikalla on Jan Zahradil eli hän edustaa perussuomalaisia.

Isoimman ryhmän kärkiehdokas komission johtoon?

Illan tentissä todennäköisesti selviää, miten ehdokkaat johtaisivat Euroopan komissiota. On mahdollista, että vaalien suurimman ryhmän kärkiehdokas nousee komission puheenjohtajaksi.

Näin kävi viisi vuotta sitten, kun Euroopan kansanpuolueen kärkiehdokas, Luxemburgin entinen pääministeri Jean-Claude Juncker valittiin tehtävään.

Hämmentäväksi koko menettelyn tekee se, että varmaa kärkiehdokkaan menestys ei ole. EU-jäsenmaat eivät ole luvanneet nostaa kärkiehdokasta komission johtoon parlamentin vaatimuksista huolimatta.

Näitä teemoja kannattaa seurata

Maahanmuutto pysyy teemana, vaikka siirtolaisia tulee vain vähän. Rajajoukot, yhteinen palautuspolitiikka ja turvapaikkajärjestelmä ovat isoja kysymyksiä, mutta samaan aikaan kärkiehdokkaat ottavat kantaa ihmisyyteen.

– Jos luodaan vaikutelma, että jokainen ulkomaalainen yhteiskunnassa on uhka kulttuurille tai pärjäämiselle, luodaan konflikti, joka vahingoittaa Euroopan ydintä, sosiaalidemokraattien Timmermans vetosi aiemmin France 24:n tentissä.

Suomalaisten mielestä tärkein teema nostaa vaalikeskusteluihin olisi ilmastonmuutos. Jopa 65 prosenttia vastanneista halusi sen esille. Maahanmuuton käsittelyä toivoi 45 prosenttia vastanneista kevään eurobarometrissa.

Miesvaltaisen EU-johtajiston ja komission jälkeen uudella komission puheenjohtajalla on paineita nostaa tiimiinsä enemmän naiskomissaareja. Siksi myös ehdokkaiden kantoja sukupuolten tasa-arvoon kannattaa tarkkailla.

Suomalaiset unohtivat vaalipäivän (26.5.)

Suomalaisten EU-tietämystä ja uutisointia on moitittu, mutta tilanne ei ole täysin lohduton.

Muihin eurooppalaisiin verrattuna suomalaiset ovat törmänneet juttuihin tai tietoihin EU-vaaleista useammin kuin muut eurooppalaiset. Joulukuun eurobarometrissa 60 prosenttia vastanneista kertoi lukeneensa tai kuulleensa jotain EU-vaaleista. Ruotsalaiset jäivät selvästi jälkeen 41 prosentilla.

Sitten jotain tapahtui. Kevään eurobarometrissa jopa 74 prosenttia vastanneista ei enää osannut sanoa, koska vaalit pidetään.

Vaalipäivä on Suomessa 26. toukokuuta. Ennakkoäänestys alkaa tänään.