Ranskan presidentinvaalien ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon selvisivät EU-myönteinen, sitoutumaton keskustalaisehdokas Emmanuel Macron ja populistisen laitaoikeiston Marine Le Pen. Ranskassa joudutaan nyt toden teolla pohtimaan, millaista presidenttiä maalle toivotaan, arvioivat suomalaismepit.
Presidenttiehdokkaiden eroavaisuudet tulevat polarisoimaan poliittista keskustelua Ranskassa, arvioi Sirpa Pietikäinen (kok.).
– Joko ratkotaan asiat yhdessä, ajetaan vahvempaa EU:ta, uudistuksia sekä yleistä hallintoa tai sitten ei. On myös populistinen ja nationalistinen kielteinen vaihtoehto, hän kommentoi MTV:n Huomenta Suomessa maanantaina.
Ehdokkaiden välillä on kuitenkin myös yhteneväisyyksiä. Heidi Hautala (vihr.) huomauttaa, että molemmat ponnistavat perinteisen poliittisen eliitin ulkopuolelta.
– Vaikka kun katsoo tarkemmin, ennakkosuosikki Macron on käynyt valtion hienot koulut ja muut. Tämä kuitenkin varmasti tervehdyttää poliittista järjestelmää ja tuo esiin esimerkiksi perinteisen eliitin sidonnaisuuksia. Nämä molemmat ehkä ovat jollain tavalla vaihtoehto, hän sanoo.
Vaalien ennakkosuosikiksi on povattu sitoutumatonta keskustalaisehdokas Macronia. Pietikäisen mukaan Macronin vaalivoitto on todennäköinen, mutta ei itsestään selvä.
– Esimerkiksi sosialisteille Macronin hyvin vankka talousliberalistinen linja voi olla vaikea sulattaa. Äänet eivät välttämättä suoraan mene Le Penille, mutta voi olla kotiin jäämistä, mikä vaikuttaa vaalien laskennalliseen lopputulokseen.
Le Penin vaalivoitto voisi puolestaan johtaa ”hirveään hässäkkään”, sillä Le Pen saattaisi ajaa presidenttinä Ranskan EU-eroa, arvioi Hautala.