EU:ssa keskustellaan jälleen tänään uusista pakotteista Venäjää vastaan. Kipukysymyksenä on energia, joka on tähän saakka ollut ulkona pakotelistalta.
Eilen EU-komissio kertoi esittävänsä kivihiilen tuontikieltoa Venäjältä. Uutisaamussa vierailleet asiantuntijat uskovat, että kipuilusta huolimatta irtautuminen venäläisestä energiasta on mahdollista.
– Mahdollisuudet ovat realistiset. Kyse on siitä, että milloin, toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Kati Ruohomäki.
Lue lisää: Saksa on EU-maista riippuvaisin Venäjän energiasta, mutta nyt sekin suostuu kivihiilipakotteeseen
"Se on ollut väärää politiikkaa"
Pahimpana kipuilijana on Saksa, joka on hyvin riippuvainen venäläisestä kaasusta. Taustalla on professorin mukaan Saksan huono politiikka.
– Saksa on ajanut itsensä kroonisesti riippuvaiseksi Venäjän energiasta, erityisesti kaasusta, sanoo professori Veli-Pekka Tynkkynen Aleksanteri-instituutista.
Tynkkynen huomauttaa, ettei Saksan suuntaa kääntänyt edes Venäjän toteuttama Krimin valtaus vuonna 2014.
– Vuonna 2014 Saksan riippuvuus venäläisestä kaasusta oli 36 prosenttia, tänä päivänä se on 55 prosenttia, Tynkkynen avaa.
Tynkkysen mukaan Saksassa on haluttu halpaa kaasua Venäjältä, mutta luoda myös turvallisuutta yhteistyön kautta.
– Nyt nähdään, että se on ollut väärää politiikkaa.
Ruohomäki näkee Saksan ahdingon taustalla myös maan suhtautumisen ydinvoimaan. Saksa päätti irtautua vuoden 2011 Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen ydinvoimasta kokonaan.
– Saksa ei ole pystynyt pääsemään ydinvoimakysymyksestä eteenpäin. Naapurimaa Ranska, vahva ydinvoimamaa, ei näkisi isoja ongelmia päästä eteenpäin ilman Venäjän energiaa, Ruohomäki kertoo.
Lue myös: MTV seuraa Venäjän hyökkäystä Ukrainassa
Professori: Kolme ratkaisua
Ydinvoimasta ei kuitenkaan ainakaan lyhyellä aikavälillä ole ratkaisuksi ongelmaan. Tynkkysen mukaan keinoja Venäjän energiasta irtautumiseen on kolme.
– Venäjältä tuotu kaasu korvataan muualta tuodulla fossiilisella polttoaineella, eli nesteytetyllä kaasulla. Samalla satsataan erittäin massiivisesti koko Euroopan tasolla energian säästämiseen ja uusiutuvan energian rakentamiseen, Tynkkynen luettelee.
Toistaiseksi ei ole täyttä varmuutta, milloin EU voisi irtaantua kokonaan venäläisestä energiasta. EU on todennut vähentävänsä jo tänä vuonna kaksikolmasosaa venäläistä energiaa ja tavoittelee kokonaan siitä irtaantumista vuonna 2027.
Venäjän talouteen tällä olisi merkittävä vaikutus.
– Venäjän valtion tuloista noin puolet on öljyn ja kaasun vientituloja. Jos Eurooppa lopettaisi omat ostonsa, Venäjä ei pystyisi ainakaan lyhyellä aikavälillä viemään sitä muualle. Jos Eurooppa lopettaisi ostot, Venäjän valtion budjetista katoaisi kolmas-neljäsosa, Tynkkynen sanoo.
EU on kieltämässä jo kivihiilen tuonnin Venäjältä, mutta asiantuntijoiden mukaan suurimmat vaikutukset olisivat juuri kaasuun ja öljyyn iskemällä.