Poikkeuksellinen helleaalto on kuivattanut jokia ja järviä. Maastopaloja on syttynyt ympäri Etelä-Eurooppaa.
Laiturilta veteen johtavat kiviportaat roikkuvat ilmassa. Paaluun kiinnitetty mittatikku kertoo Rooman lähellä sijaitsevan Bracciano-järven pinnan olevan puolitoista metriä normaalia alempana.
– Olen asunut täällä 48 vuotta enkä ole koskaan nähnyt tällaista. Yleensä vesi yltää näihin kiviin asti, rantakadulla kävelevä Antonio Ricci sanoo ja osoittaa kauas rantakivistä vetäytynyttä vesirajaa.
– Näky saa surulliseksi. Järvi myös haisee, Riccin vaimo Marta Ricci sanoo.
Viereiselle Martignano-järvelle suunnanneiden italialaisten matkanteko sen sijaan on pysähtynyt kylttiin, joka kieltää etenemisen tulipaloriskin vuoksi. Hiukan myöhemmin taivaalle nousee sankka savupilvi ja ilman täyttävät sammutushelikopterien ja -lentokoneen äänet.
Helle-ennätykset lähenevät jo 50 astetta
Italiaa ja muuta Eurooppaa on koetellut tänä keväänä ja kesänä poikkeuksellinen helleaalto ja kuivuus. Italiassa vuosi on ollut yksi kuumimmista ja kuivimmista yli 200 vuoteen. Espanjassa on mitattu uusi yli 47 asteen lämpötilaennätys ja ainakin yksi ihminen on kuollut helteen seurauksena.
Myös Ranskassa on ollut poikkeuksellisen kuumaa. Kreikassa on suljettu turistikohteita ja esimerkiksi Ateenassa suljettiin turistien suosima Akropoliin kukkula rankan helteen takia kuumimpana aikana. Britanniassa varoitettiin fyysisestä rasituksesta ulkona.
Kuivuus näkyy myös Rooman läpi virtaavassa Tiber-joessa, jonka pohjasta on paljastunut kiviä, puunrunkoja ja veneenhylkyjä. Lokit tepastelevat veden pinnalla kelluvan vihreän kasvimaton päällä.
– Pyöräilen usein joen vartta pitkin ja näen, että joki on tänä vuonna todella kuiva, joen varrella paikallista jazzklubia pyörittävä Greg Alen kertoo.
Rutikuiva maa on luonut otolliset olosuhteet maastopaloille. EU:n Effis-tietojärjestelmän mukaan Italiassa on viikon aikana palanut yli 27 000 hehtaaria, yhtä paljon kuin koko viime vuonna yhteensä.
– Suuri osa näistä hehtaareista sijaitsee luonnonsuojelualueilla, joten kyse on valtavasta luonnon monimuotoisuuden menetyksestä. On metsiä, joiden toipuminen ennalleen vie viisikymmentä, jopa sata vuotta, ympäristöjärjestö Legambienten tieteellisen komitean johtaja Giorgio Zampetti kertoo.
Raha pistää polttamaan
Italian paloista on syytetty niin pyromaaneja, sammutustöissä työskenteleviä kausityöläisiä kuin mafiaakin.
– Usein paloja sytytetään taloudellisen hyödyn vuoksi. Luonnonsuojelualueilla käytössä olevat rajoitukset ärsyttävät niitä, jotka haluaisivat jatkaa laitonta toimintaa. Viime vuonna 60 prosenttia paloista sytytettiin tahallaan, Zampetti arvioi.
Italiassa on palanut alkuviikosta muun muassa Toscanassa, Calabriassa, Liguriassa sekä Sisiliassa. Palojen yhteydessä on kuollut ainakin kolme ihmistä.
Paloja vastaan on taisteltu myös Ranskassa, Kroatiassa, Montenegrossa, Bosniassa ja Portugalissa. Samanaikaisesti osissa Italiaa on kärsitty rankkasateista ja niiden aiheuttamista tulvista.
– Voisi sanoa, että ilmastonmuutos ja vaihtelevat sääolot ovat tällä hetkellä erittäin ajankohtaisia keskustelunaiheita Italiassa, ympäristöjärjestön Zampetti toteaa.
Maailman ilmatieteen järjestö on vahvistanut, että viime vuosi oli ennätyksellisen lämmin maapallolla. Merijään sulaminen ja merenpinnan nousu vaikuttavat ilmakehän ja merien virtauksiin, mikä vuorostaan heiluttaa säätiloja eri puolilla maailmaa.