"EU-yhteistyö vaarassa" – rajojen sulkeminen ja korona-ajan liikkumisrajoitukset voivat lisätä äärioikeiston suosiota

Koronapandemian aikana useat EU-maat ovat sulkeneet rajansa, vaikka Schengenin sopimus takaa vapaan liikkuvuuden. Politiikan tutkijan mukaan tämä voi johtaa kansallismielisyyden nousuun ja EU-yhteistyön vaikeutumiseen.

– Tämä huolestuttaa minua sen vuoksi, että jos syntyy kuvitelma, että kansallisvaltio olisi taas se perusyksikkö, emmekä enää olisikaan eurooppalaisia, niin miten käy Euroopan Unionin yhteistyön ja meidän perusoikeuksiemme, kysyy Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund.

"Emme pystyneet löytämään yhteistä toimintamallia"

Terveysasiantuntijakin kantaa huolta EU-yhteistyön jatkosta.

– Kyllä siitä täytyy olla jossain määrin huolissaan, että emme ole pystyneet löytämään sellaista yhteistä mallia, miten tätä asiaa hoidetaan. Toisaalta rokotteiden suhteen EU on onnistunut erinomaisen hyvin. Esimerkiksi Suomi olisi todennäköisesti jäänyt aika yksin ja ehkä jopa ilman tätä yhteishankintamallia, pohtii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen.

Kansallismieliset liikkeet hyötyvät

Liikkumisrajoituksista voivat hyötyä äärioikeisto ja kansallismieliset liikkeet. 

– Ovatko hallituspuolueet tarkkaan ottaen miettineet sitä pitkäaikaisvaikutusta, että onko mahdollista, että ihmiset rupeavat kokemaan, ettei se vapaa liikkuvuus EU:n sisällä ollutkaan niin tärkeä. Onko meillä vaara se, että seuraavaksi tulee joku toinen hallitus, joka sulkee rajat aivan toisesta syystä, kun olemme huomanneet, että EU ei sanktioi niitä maita, jotka rikkovat yhteisiä perussopimuksia, kysyy Grönlund.

Grönlund toivoo pikaista paluuta normaaliin. 

– Toivon totisesti, että EU-maat yhdessä pohtivat suunnitelmaa seuraavan kriisin varalle. Tämähän tuli kaikille valtavana yllätyksenä, että tällaiseen kansalliseen sooloiluun lähdettiin. EU:n pitäisi ottaa opikseen tästä, että miten toimitaan seuraavalla kerralla, jottei tällainen valtava yksityisten vapauksien rajoittaminen toistu. Varmasti olisi tässä vaiheessa syytä jo miettiä sitä, että emmekö voisi palata suurin piirtein normaalitilaan, koska rokotuskattavuus alkaa olla jo niin hyvä, toteaa Grönlund.