Eduskunnan jättävä konkari Pertti Salolainen: Eurooppaa ahdistellaan nyt monesta suunnasta

Ulkopolitiikan konkari on tänä päivänä huolissaan etenkin Venäjän ja Yhdysvaltain ”hajottavasta” politiikasta EU:ta kohtaan.

– Molemmat sekä Yhdysvaltojen presidentti Trump että Venäjän presidentti Putin suhtautuvat varsin kriittisesti Euroopan unioniin ja heidän toiminnassaan on ollut jopa sellaisia hajottavia elementtejä, puhumattakaan kauppapolitiikasta, Salolainen sanoo.

Salolaisen mukaan Trumpin politiikka on yhä enemmän ristiriidassa EU:n arvojen kanssa.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on listannut merkittävimmiksi ristiriidoiksi Yhdysvaltain irtautumisen Pariisin ilmastosopimuksesta sekä Iranin ydinsopimuksesta ja Trumpin aloittaman tulli- ja kauppataistelun.

– Tämä on siinä mielessä jo riittävän hankalaa, että kun olemme aina lähteneet siitä, että on transatlanttinen yhteys ja nyt sekin kuvio on hajonnut. Joudumme joka päivä odottamaan hieman kauhunsekaisin tuntein, että mitä sieltä Valkoisesta talosta tulee, Salolainen sanoo.

Venäjä ei Salolaisen mukaan ole koskaan hyväksynyt Euroopan unionia.

– Venäjän pyrkimyksethän me tiedetään. Venäjä pyrkii hajottamaan Euroopan unionin. Se tekee kaikkensa osittain laillisin ja osittain laittomin keinoin, kyberhyökkäyksin ja muulla tavalla.  

– Olen enemmän kuin onneton tämänhetkisestä tilanteesta eli siitä, että Eurooppaa ahdistellaan joka suunnasta, Salolainen sanoo.

Populistien valtaannousu ja Brexit huolettavat

Kaikki EU:n ongelmat eivät kuitenkaan tule Euroopan ulkopuolelta.

Brexit ja populistiset ääriliikkeet Euroopassa nakertavat Salolaisen mielestä rauhan merkitystä, joka on yksi Euroopan unionin ydinarvoista.

– Britannia, joka menetti satojatuhansia parhaita poikiaan näissä maailmasotien taisteluissa, on murentamassa tätä eurooppalaista rauhanjärjestelmää. Se on kyllä hirveän valitettavaa. Näen, että se on tällaista brittinationalismia ja aika paljon mielestäni harhautunutta, Salolainen harmittelee.

Suomen entinen Britannian-suurlähettiläs ei brexitistä iloitse. 

Britannia on EU:n toiseksi suurin talous ja Suomen viennin kärkimaita, mutta myös muutoin merkittävä kumppanimaa, jolla on paljon Suomen kaltaisia tavoitteita EU:ssa.

– Olen kauhean pettynyt siitä, että tähän on Britannian osalta jouduttu. Me olisimme kyllä tarvinneet Britanniaa Euroopan unionissa, ehdottomasti, Salolainen toteaa.

Suomi mukana EU:n vahvistamisessa

Salolainen toivoo Suomelta aktiivista roolia EU-puheenjohtajakaudella ja sen valmistelussa.

Salolaisen mielestä Sipilän hallituksen hajoaminen osui pahimpaan mahdolliseen aikaan ja uusi toimiva hallitus tulisi saada muodostettua nopeasti huhtikuun vaalien jälkeen.

– Suomi voi olla kokoaan suurempi ideamaailmassa, eli kertoa, millä tavalla me haluaisimme asioita järjestellä ja tehdä aloitteita. Pelkään, ettei tässä nyt vaan sotkeuduta meidän sisäpoliittisiin kuvioihin, eikä Euroopan asia tule riittävästi hoidetuksi, Salolainen toteaa.

Tiedustelulakien sinetöinti merkittävää

Eduskuntaan ensimmäisen kerran jo vuonna 1970 tullut Salolainen pitää tiedustelulakeja hänen viimeiseksi jääneen vaalikauden merkittävimpänä lainsäädäntötyönä.

Salolaisen mukaan uudistuksen kimmokkeena oli ulkoministeriöön kohdistunut vakoilu, joka paljastui vuonna 2013 Ruotsin tiedustelupalvelun vinkistä.

– Olen niitä ihmisiä, joka on kritisoinut, että meillä ei ollut aikaisemmin kunnollisia tiedustelulakeja, Salolainen sanoo.

Muistelmia Salolainen ei lupaa, ainakaan vielä. Hän aikoo jatkossa olla aktiivinen keskustelija ulkopolitiikan lisäksi luonnonsuojeluasiossa ja tehdä sen nykyistä vapaammin.

Salolaisen haastattelu on osa MTV uutisten juttusarjaa, jossa tavataan eduskunnasta luopuvia konkarikansanedustajia.