Mainos

EU:ssa väännetään kiivaasti kättä kuljetusalan tulevaisuudesta: pöydällä palkat, lepoajat ja liikenneluvat – "Tämä on panttivankidraama"

Brysselissä on meneillään harvinaisen kovaotteinen taistelu maantieliikenteen tulevaisuudesta. Kaiken keskellä on suomalainen europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas.).

– Moni sanoo, ettei ole ikinä nähnyt tällaista hölmöilyä. Ei pystytä tekemään päätöksiä. Jokaisen pitää saada, mitä haluaa, mutta silloin ei synny kompromisseja, Kyllönen sanoo toimistossaan Euroopan parlamentissa Brysselissä.

Euroopan parlamentti on jo puolitoista vuotta käsitellyt liikennepakettia, joka loisi yhteiset pelisäännöt kuljetusalalle. Tavoitteena on estää työehtojen polkeminen ja tasata pelikenttää länsi- ja itäeurooppalaisten yritysten välillä.

Kuukausia rekoissa, postilaatikkoyrityksiä

Kun Itä-Euroopan maat liittyivät Euroopan unioniin vuonna 2004, kuljetusalan markkinat muuttuivat. Muutos toi mukanaan lieveilmiöitä: pienipalkkaiset itäeurooppalaiset kuljettajat viettävät kuukausia rekoissaan käymättä kotonaan.

Länsieurooppalaiset ovat perustaneet postilaatikkoyrityksiä Itä-Eurooppaan hyödyntääkseen alhaista palkkatasoa. Epätasa-arvoinen kilpailu on syönyt länsieurooppalaista palkkaa maksavien kuljetusyritysten asemaa. Joillekin Itä-Euroopan maille kuljetusbisnes on merkittävä osa bruttokansantuotetta.

EU-vaalien lähestymisen myötä paketista on tullut jäsenvaltioiden välinen mittelö, jossa häpeilemättä vedetään kotiin päin. Kiistat ulottuvat parlamentin lisäksi jopa toimialajärjestöihin, kuten kuljetusyrityksiä edustavaan IRUun, jonka on vaikeaa muodostaa mielipidettä.

Kyllönen saa tuntea sen nahoissaan, koska hän on yksi liikkuvuuspaketin neljän direktiivin esittelijöistä.

Esittelijä on kunkin lainsäädäntöesityksen tärkein ihminen, koska hän tekee parlamentin pohjaehdotuksen ja muokkaa sitä palautteen pohjalta. Lisäksi hän on kahden muun direktiivin varjoesittelijä eli edustaa parlamentin sisäisissä neuvotteluissa omaa poliittista ryhmäänsä.

– Tämä on mennyt niin henkilökohtaiseksi, että mielletään, että minä esittelijänä olen se paha, Kyllönen sanoo, mutta ei näytä olevan kovin huolissaan.

– En minä muuten olisi politiikassa.

Erimielisyydet syviä

Liikkuvuuspaketti sisältää neljä direktiiviä, joissa puututaan muun muassa kuljettajien ajo- ja lepoaikoihin, liikennelupiin ja sääntöihin siitä, että työstä maksetaan paikallisen tason palkka.

Kyllösen vastuulla on lähetettyjen työntekijöiden direktiivin soveltaminen kuljetusalalle. Kyse on säännöistä siitä, millaista palkkaa maksetaan kuljettajalle, kun tämä on töissä toisessa maassa.

Erimielisyydet ovat syviä. Saksa ja Ranska ovat halunneet, että kuljettaja on heti ensimmäisestä päivästä lähetettyjen työntekijöiden direktiivin parissa, eli käytännössä itäeurooppalaiselle kuljettajalle pitäisi maksaa ranskalaista palkkaa heti, kun hän ajaa Ranskan kamaralle.

Moni itäeurooppalainen ei olisi halunnut mitään sääntelyä rajoittamaan liiketoimintaa.

Ultraliberaali vai sisämarkkinoiden tuhoaja?

Esittelijänä Kyllönen jakaa mielipiteitä. Jotkut kutsuvat häntä ultraliberaaliksi, osa syyttää sisämarkkinoiden tuhoamisesta. Osan mielestä hän on tehnyt hyvää työtä ja yrittänyt aidosti löytää kompromissin.

Luonnehdinnat kuvaavat, että koko liikennepaketista on tullut periaatteellinen kamppailu, jossa punnitaan jäsenmaiden sitoutumista EU:n perusarvoihin kuten ihmisten ja palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen.

– Tämä on irvikuva yhtenäismarkkinoiden Eurooppa -ajattelusta. Jokainen haluaa suojata oman markkinansa, Saksa ja Ranska kaikista eniten. Euroopan kehityksen perusarvot tuntuvat voitavan unohtaa silloin, kun joku on tulossa henkilökohtaiselle herkkukeitaalle.

Yöunet auton vieressä?

Jakolinja ulottuu muihinkin direktiiveihin. Ajo- ja lepoajoissa säädellään sitä, milloin ja miten kuljettajan tulisi levätä. Parlamentissa päätöksen tekee vaikeaksi se, että lainsäädäntöä käsittelee sekä liikennevaliokunta että työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta. Molempien kannat on soviteltava.

Työllisyysvaliokunta on halunnut, että nukkuminen kuorma-auton hytissä kielletään kokonaan. Pahimmillaan se olisi johtanut siihen, että kuljettaja joutuu nukkumaan autonsa vieressä, jos matkalla ei ole majapaikkaa.

Markkinoillepääsyn direktiivissä tehdään säännöt kansainväliselle kuljetusliikenteelle, kuten kabotaasille. Kabotaasia on se, että liettualainen kuljettaja tuo rahdin Suomeen ja jää ajamaan Suomen sisäisiä kuljetuksia. Silloin on merkityksellistä, millä palkalla hän sitä tekee.

"Tämä on panttivankidraama"

Näillä näkymin liikkuvuuspaketti tulee Euroopan parlamentin täysistuntoäänestykseen maaliskuussa. Se olisi kolmas kerta. Kahtena aiempana kertana tuli Kyllösen sanoin turpaan.

Paketille on tärkeää saada enemmistön hyväksymä kanta läpi, koska muuten valmistelutyö raukeaa. EU:ssa lakeja voidaan käsitellä yli vaalikausien, mutta parlamentilla pitää olla hyväksytty kanta. Nyt ovat vain esittelijöiden kompromissiehdotukset.

Tavallisen lainsäätämismenettelyn toinen osapuoli, jäsenmaita edustava neuvosto, on jo ehtinyt muodostaa kantansa pakettiin. Silti seuraava komissio voi päättää vetää koko lainsäädännön pois käsittelystä, jos parlamentti ei saa päätöstä aikaiseksi.

Parlamentissa eteneminen on vaikeaa myös siksi, että direktiiveistä äänestetään erikseen, ei kokonaisuutena kuten neuvostossa. Se mahdollistaa taktikoinnin niin, että hidastetaan yhtä esitystä, ennen kuin saadaan toisessa esityksessä omia tavoitteita läpi.

– Tämä on panttivankidraama, Kyllönen sanoo.

Alkuinnostuksesta pettymyksen kierteeseen

Kyllönen sanoo nähneensä nyt koko tunneskaalan, mitä ihminen voi päätöksenteossa läpikäydä.

– Alkuinnostus, positiivinen tekemisen henki, yhteistyö ja ymmärryksen hakeminen. On tultu pettymyksen kierteeseen, jatkuvaan ahdistukseen ja epätoivoon. On ollut raivoa, mutta kukaan ei ole itkenyt vielä. Ehkä se on tulossa täysistunnossa – draaman kaaren loppuhuipennus, Kyllönen nauraa.

Vaikeuksista huolimatta Suomella olisi Kyllösen mielestä opittavaa EU-demokratiasta.

– Täällä ei ole hallitus–oppositio-asetelmaa. Sinun ajatustasi ei leimaa se, edustatko vallassa olevaa ryhmittymää, vaan se, onko ideassa mitään järkeä. Kaikki lähtee henkilösuhteista ja kyvystä rakentaa kompromisseja.

Orjaleiri EU:n sisällä

Kyllösen mielestä paketti pitää pelastaa, jos halutaan muutoksia ihmisten hyväksikäyttöön.

– Yksi vuosikymmen on puhuttu liikenteen sosiaa­lisesta hyväksikäytöstä ja se pahenee koko ajan. Minun on vaikea ajatella, että meillä olisi toimijoina oikeutta käyttää toista ihmistä hyväksi. Voiko meillä olla tällaisia palkkaeroja, kun toinen saa euron ja toinen 20 euroa?

Kyllönen huomauttaa, että halpoja työntekijöitä ei tule vain EU:n sisältä, vaan Ukrainasta, Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Vielä halvempaa työvoimaa on ruvettu tuomaan Aasiasta asti.

– Voidaan puhua todellisista orjaleireistä EU:n sisällä. Tanska on esimerkki siitä.

Viime syksynä Tanskassa paljastui filippiiniläisten kuljettajien hyväksikäyttöä.

Kyllösen mielestä olisi aika käydä myös keskustelua siitä, voivatko kuljetukset olla niin edullisia kuin mitä ne tänä päivänä ovat.

– Jos Alibaban paketti pitää saada eurolla kotiin, voi miettiä, kuinka reilut ehdot ovat.

"Riippuu ministeristä, uskaltaako valtaa käyttää"

Esittelijänä Kyllönen on valta-asemassa. Suomessa sitä verrataan usein ministerinä toimimiseen. Kyllösen itsensä mielestä pestejä voi verrata, mutta ei täysin.

– EU-lainsäädännön osalta, mitä täällä päätetään, tulee liikenneministerin pöydälle. On eri asia olla lainsäädännön valmistelija kuin sen vastaanottaja ja täytäntöönpanija.

– Se ei kuitenkaan poista vallankäytön mahdollisuutta, Kyllönen huomauttaa ja muistuttaa, että direktiivissä voi käyttää myös kansallista harkintavaltaa.

– Riippuu ministeristä, uskaltaako valtaa käyttää. Tunteeko EU-lainsäädäntöä, missä ovat rajat ja uskaltaako niitä venyttää lakimiesten kanssa. Uskoisin, että tällä kokemuksella varsinkin suhteessa EU-lainsäädäntöön oma toiminta kotimaan politiikassa olisi tyystin erilaista.”

Innostavatko eurovaalit äänestämään?

Kyllösen mukaan Suomessa ministeriöissä vahvasti oleva ”EU-uskovaisuus” on hänestä karissut.

– Jäsenmaat tulkitsevat lainsäädäntöä pitkälti omaksi edukseen, mikä on tervettäkin. Se ei tarkoita, että ei noudata yhteisiä pelisääntöjä, vaan hakee kohdat, joiden kanssa on helpompi pärjätä.

Kyllönen on ehdolla sekä eduskunta- että EU-vaaleissa. Hän harmittelee, ettei vaaleja niputettu. Nyt eduskuntavaalit pidetään 14. huhtikuuta ja EU-vaalit 26. toukokuuta.

– Minulla on pelko, että EU-vaalien äänestysaktiivisuus jää tosi alhaiseksi.”

EU-vaalien listat ovat ”töpöt”, mikä Kyllösen mukaan osoittaa, että pääpaino on kotimaassa.

– Se on iso harmi, koska täällä on käytettävissä valtavan paljon valtaa. Toivoisin, että tämä ei olisi ikään kuin vain eliitin harjoitus.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja