EU-vasemmiston suomalainen pääsihteeri rikkoo kuvaa EU-vastaisuudesta – "Jos kritisoi tämänhetkistä tilannetta, ei se sitä tarkoita"

Vasemmistoryhmän pääsihteeri Sanna Lepola ohjaa huoneeseensa, jonka ilme on selvästi hillitympi. Lepola on EU-parlamentin puoluekoneistossa korkeimmalla istuva suomalainen.

Parlamentin istuntosalin vasemmassa laidassa on 52 europarlamentaarikkoa, joiden joukossa on yksi suomalainen, Merja Kyllönen. Hän edustaa ryhmän maltillisempaa siipeä.

Lepola vastaa pääsihteerinä siitä, että ryhmä pysyy ajan tasalla komission lakiesityksistä ja niiden käsittelystä talon sisällä.

EU-parlamentissa tehdään jo laskuharjoituksia siitä, mitkä puolueet voisivat muodostaa vaalien jälkeen enemmistön. Perinteinen konservatiivien (EPP) ja sosiaalidemokraattien (S&D) äänimäärä ei välttämättä riitä, joten lakien läpimenoon tarvitaan muidenkin tukea. Vasemmisto on näissä laskemissa usein kysymysmerkki.

Lepolan mukaan yhteistyö maltillisten poliittisten ryhmien kanssa riippuu asiasta.

– Mitä oikeammalle poliittisella kartalla mennään, sitä vähemmän siellä halutaan tehdä yhteistyötä vasemmiston kanssa. On näitä kommentteja, että äärioikeisto ja äärivasemmisto ovat sama asia, mitä se minun mielestäni ei tietenkään ole, Lepola sanoo.

EU-kriittinen, mutta ei kielteinen

Vasemmisto erottuu Euroopan parlamentissa jyrkillä kannoillaan vapaakauppasopimuksista, puolustusyhteistyöstä ja Natosta.

Viimeisimpänä hampaissa on ollut Japanin vapaakauppasopimus, joka vasemmistoryhmän mielestä altistaa eurooppalaiset työntekijät heikommille työehdoille. Yleisesti sopimusta pidetään hyvänä, koska se poistaa kaupan esteitä ja voi laskea esimerkiksi Eurooppaan tuotavien autojen hintoja.

Ryhmä on erottunut joukosta myös Venezuelaa koskevilla kannoillaan. Se ei hyväksy maan parlamentin puhemiehen Juan Guaidon nousua väliaikaiseksi presidentiksi ohi Nicolas Maduron ja on näin eri linjoilla parlamentin ja monien EU-maiden kanssa.

Ryhmästä löytyy ymmärrystä Venäjälle. Sen riveistä on arvosteltu kitkerästi niin EU:n Venäjän-suurlähettilään kotiuttamista Salisburyn hermomyrkkyiskun jälkeen kuin maan vastaisia pakotteitakin.

Lepolan mukaan ryhmä saatetaan mieltää EU-vastaiseksi.

– Jos kritisoi tämänhetkistä tilannetta, se ei tarkoita sitä, että olisi EU-vastainen, hän kuitenkin kiistää.

Kaduille lähteneiden keltaliivien ja muiden liikkeiden suosio kertoo hänen mielestään siitä, että jotain on vialla ja tarvitaan muutoksia.

– Sosiaaliset epäkohdat ja eriarvoisuus kasvavat koko ajan Euroopassa. Työttömyys on matalampi kuin on ollut pitkään aikaan ja bruttokansantuote on korkeammalla, mutta silti eriarvoistuminen kasvaa. Se luo tyytymättömyyden tunnetta.

Huolta aiheuttaa hänen mukaansa myös työn muuttuminen ja perustoimeentulon riittämättömyys, joihin vasemmisto yrittää vastata.

Sopimaton ehdotus saa napakan vastauksen

Pääsihteerin tehtävänä on pitää huolta toimiston henkilökunnasta, joka tekee pitkää päivää ja matkustaa Brysselin ja Strasbourgin väliä.

Toimistossa kirjoitetaan muistioita ja valmistellaan tulevien päivien kokouksia yömyöhään. Joskus työ valuu hukkaan, jos asia tippuukin agendalta.

– Kaikki tämä on kiinnostavaa joka päivä. Usein tulee kuitenkin sellainen olo, että yhtä hyvin olisi voinut katsoa Netflixiä kuin istua kirjoittamassa briiffiä, Lepola kuvaa työntekijöiden tuntoja.

EU-parlamentin työilmapiiristä on puhuttu paljon. Reilu vuosi sitten julki tuli useampia tapauksia, joissa varsinkin esimiesasemassa olevien kerrottiin häirinneen seksuaalisesti alaisiaan.

Myös vasemmistoryhmässä selvitettiin yhtä tapausta, mutta siinä oli Lepolan mukaan kyse jostakin muusta kuin seksuaalisesta häirinnästä.

Ikä on antanut myös hänelle itselleen rohkeutta puuttua häiritsevään käytökseen.

– On tullut sopimattomia ehdotuksia, ei toivottuja kosketuksia. Eivät kaikki varmaankaan pahalla ajatuksella. Tässä iässä ja pitkän kokemuksen jälkeen osaa sanoa napakasti.

Naisilta vaaditaan hänen mukaansa myös neuvottelutilanteissa enemmän jämäkkyyttä.

Parlamentissa on laadittu ohjeistuksia ja luotu ilmoituskanavia, mutta työ on yhä kesken. Lepolan mukaan haavoittuvimmassa asemassa ovat määräaikaisessa työsuhteessa olevat nuoret, jotka pelkäävät työnsä puolesta.

Esimiehenä hän toivoo, että ulkonäön kommentointi lopetettaisiin. Nuorilla naisilla on aivan riittävästi paineita, joita ei saisi kasvattaa.

– Jos vain voitaisiin päästä pois ulkonäön kommentoinnista. Positiivisten kommenttien olisi hyvä löytyä jostakin muualta kuin miltä joku näyttää.

Yksi vuosi muuttui kahdeksi vuosikymmeneksi

Puolueryhmän luotsaaminen on vaativa työ, jonka eteen on Lepolan mukaan pitänyt tehdä myös uhrauksia. Työt ja vastuu ovat monesti menneet oman elämän edelle, mikä on EU-instituutioissa työskentelevien vitsaus.

Pienessä ja naisvaltaisessa ryhmässä eteneminen on ollut Lepolan mielestä helppoa, vaikka tuuriakin on joskus tarvittu.

– Sukupuoli ei ole ollut tässä ryhmässä hidaste, kuten se olisi muualla voinut olla, Turussa syntynyt ja Savossa koulunsa käynyt Lepola uskoo.

Lepola tuli Brysseliin ensimmäistä kertaa vuonna 1999 europarlamentaarikko Esko Seppäsen avustajaksi. Hänelle kävi kuten monille muillekin. Kaupunki ei päästänyt otteestaan, ja siellä on vierähtänyt jo 20 vuotta.