Vuosien vääntö ohi: Rekkaliikenteen yhteiset EU-pelisäännöt valmistuivat viimein

EU-parlamentti äänesti paketista eilen illalla, ja äänestystulokset muutosehdotuksista julkistetaan tänään aamulla. Yhteisillä pelisäännöillä pyritään siihen, että jatkossa EU:n sisällä kuljetusalalla vallitsisivat reilummat kilpailuolosuhteet ja että kuljettajien työolosuhteissa pidettäisiin kiinni vähintään yhteisistä minimivaatimuksista.

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) on toiminut EU-parlamentin pääneuvottelijana pakettiin kuuluvassa asetuksessa, joka koskee kuljettajien ajo- ja lepoaikoja sekä älykkäitä ajopiirtureita.

Virkkunen kertoo, että yhteisistä pelisäännöistä sopiminen ei ole ollut yksinkertaista. Viimeisistä yksityiskohdista jatkui kova vääntö parlamentissa äänestyksen loppumetreille asti.

– Eniten vastustusta on aiheuttanut se, että jatkossa kuljettajan on halutessaan päästävä vähintään neljän viikoin välein käymään kotimassaan. Sitä monet Itä-Euroopan maat vastustavat todella paljon, Virkkunen kertoo STT:lle.

Lisäksi kuljetusyritykset velvoitetaan järjestämään työt niin, että ajoneuvon pitää palata kotimaahansa vähintään kuusi kertaa vuodessa eli kahdeksan viikon välein. Näin pyritään estämään se, ettei yhteen EU-maahan rekisteröity ajoneuvo voisi ajaa yhtäjaksoisesti vain toisaalla.

Paketti tasaa epäreilua kilpailua

Liikennealan työnantaja- ja elinkeinojärjestöjen yhteisen EU-edunvalvonnan toimitusjohtaja Pasi Moisio kertoo, että nykyisellään alemman kustannustason jäsenmaihin rekisteröidyt kuljetusfirmat ovat voineet hyödyntää kilpailuetuna sitä, että ne ajavat kuljetuksia yhtenään kalliimman kustannustason jäsenmaissa.

– Sehän ei enää liity jäsenmaan omaan tuonti- tai vientitoimintaan, vaan on ihan selkeästi palveluvientiä, Moisio sanoo.

Moision mukaan suomalaisille kuljetusfirmoille kotimaankäyntejä vaativat säännöt eivät tuota päänvaivaa, sillä suomalaisrekat eivät yleensä jää ajelemaan pitkiksi ajoiksi muualle EU-maihin. Reiteissä suoruus ja tehokkuus ovat arvossaan.

– Meiltä lähtee vientikuorma Suomesta vaikkapa Portugaliin, vie kuorman sinne ja sieltä takaisin tullessaan tuo paikallisia tuotteita Suomeen. Tämä kaikki tapahtuu niin vilkkaasti kuin säännöt mahdollistavat.

Lepoajan jouston turvin kuljettaja ehtii kotisaunaan

Suomesta rekkamatka kohti Keski- ja Etelä-Eurooppaa alkaa tyypillisesti lautan kyydissä, ja uudet säännökset lepoajoista tuovat matkaan hieman helpotusta.

Jatkossa lautalla vietetty aika voidaan lukea lepoajaksi, jos kuljettajalla on hytti käytössään.Moisio kertoo suomalaisen vaikutuksen kädenjäljen näkyvän siinä, että lepoaikasäädöksissä on myös parin tunnin jousto kotiinpaluun osalta.

– Suomessa kansallisessa liikenteessä on pitkät etäisyydet ja siihen liittyy aina problematiikka siitä, jos ajotuntien täyttyessä jäädään tunnin tai parin päähän kotoa, jossa olisi sauna lämpiämässä, Moisio selittää.

Paketissa säädetään myös siitä, että kuljettajat eivät saisi enää viettää pitkiä viikkolepojaan auton hytissä, vaan yli 45 tunnin viikkolepoon vaaditaan asianmukaiset olosuhteet. Virkkusen mukaan näin pyritään estämään se, että kuljettajat eivät asuisi kuukausitolkulla autoissaan.

Valvonnalle tarvetta

Liikkuvuuspaketin hyväksynnän myötä kuljetusala pääsee eroon vuosia jatkuneesta epätietoisuudesta, Moisio iloitsee.

– Sitten meidän ei tarvitse enää ihmetellä, miten nämä aivan perustason säädökset ovat muotoutumassa, vaan voidaan katsoa pidemmälle tulevaisuuteen, esimerkiksi vihreän kehityksen ohjelman, digitalisaation ja automatisaation mahdollisuuksiin, Moisio sanoo.

Nähtäväksi jää, miten hyvin uudet yhteiset pelisäännöt siirtyvät käytäntöön. Moisio korostaa valvonnan tärkeyttä ja kansallisten viranomaisten yhteistyötä tietojenvaihdossa.

Virkkunen sanoo, että puutteellinen valvonta on ollut iso kritiikin kohde Suomessa. Hän huomauttaa, että tiedonkulkua parantaa se, että paketissa on sovittu aikataulusta, jolla rekoissa otetaan käyttöön älykkäät ajopiirturit.Vuodesta 2026 eteenpäin ajopiirturit on tarkoitus ottaa käyttöön myös kuljetusliikenteessä käytettävissä isoissa pakettiautoissa.

Lue myös: Raskas liikenne onnistunee puolittamaan päästönsä 10 vuodessa – näin se tapahtui