Lähi-itä, arktinen alue, Länsi-Balkan, Hongkong, Amazon – EU-maiden ulkoministerit keskustelivat laajasti kansainvälisistä kysymyksistä epävirallisessa kokouksessaan Helsingissä.
EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustajan Federica Mogherinin mukaan on ensisijaisen tärkeää, että Persianlahdella tilanne ei pääse eskaloitumaan, keskusteluyhteys pysyy avoinna ja kansainvälisiä sääntöjä kunnioitetaan.
Mogherini korosti, että alueella on tuettava edes joitain järkevyyden hitusia, jotta alueen maat löytäisivät asioita, joissa yhteistyö yhteisen edun nimissä onnistuisi.
– Sanon tämän Helsingissä, paikassa, jossa eurooppalaiset (maat) oppivat, miten elää yhdessä, vaikka ne eivät välttämättä olisi ystäviä keskenään, Mogherini sanoi.
Helsinki oli liennytyksen näyttämönä vuonna 1975. Silloin järjestettiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous Etyk, joka oli osaltaan merkittävä askel kohti kylmän sodan päättymistä.
Korkean edustajan mukaan ulkoministerien keskusteluissa nousi esiin se, että Euroopan unioni sitoutuu mihin tahansa jäsenmaiden toimiin, jotka lisäävät yhteistyötä Persianlahdella ja vähentävät tilanteen eskaloitumista.
Hän myös korosti jälleen Iranin ydinsopimuksen tärkeyttä. EU on pitänyt tärkeänä, että ydinsopimuksesta pidettäisiin kiinni.
Aktiivisuutta arktisella alueella
Arktisella alueella EU aikoo Mogherinin mukaan tehdä enemmän, kuin se on tehnyt tähän asti. EU esimerkiksi suojelee alueen luontoa sekä yrittää pitää jännitteet pieninä.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) muistutti, että arktisiin kysymyksiin liittyy monia näkökulmia. Yksi tärkeimmistä on hänen mukaansa ilmastonmuutoksen torjuminen ja ympäristönsuojelu, toisaalta turvallisuuskysymykset ovat myös olennaisia.
– Keskustelu Grönlannista esimerkiksi osoittaa, että suurvalloilla on kiinnostusta arktista aluetta kohtaan, Haavisto sanoi.
Lisäksi Haavisto nosti esiin alkuperäiskansa saamelaisten aseman, kulttuurin ja oikeuksien tukemisen.
Länsi-Balkanin laajentuminen esillä
Ulkoministerien vieraana oli myös Länsi-Balkanin maiden edustajia. Mogherini tai Haavisto eivät suostuneet suoraan arvioimaan, onko EU-jäsenmailla yhtenäistä kantaa seuraavien askelten ottamisesta jäsenneuvottelujen aloittamiseksi esimerkiksi Pohjois-Makedonian kanssa.
– Varmasti on yleinen käsitys siitä, että tämä alue on strategisesti tärkeä Euroopan unionille, Mogherini muotoili.
Mogherini korosti, että EU:lle on tärkeää pysyä johdonmukaisena, kun keskustellaan laajentumisen seuraavista askeleista. Länsi-Balkanin kohdalla ei varsinaisesti ole kyse maantieteellisestä laajentumisesta, vaan pikemminkin yhdistämisestä, sillä alueen maiden naapureina on EU:n jäsenmaita.
Haavisto muistutti, että Länsi-Balkanin alue ei ole erityksissä muusta maailmasta ja vaikutteista.
– Jos ei EU (ole läsnä), niin se voi olla joku muu taho, joka käyttäisi poliittista vaikutusvaltaansa, Haavisto sanoi.
Hybridikeskus kiinnostaa
Haaviston mukaan muiden maiden ulkoministerien mielenkiinnon on herättänyt erityisesti Helsingissä toimiva Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus.
– Useat maat, jotka eivät vielä ole olleet mukana hybridikeskuksen toiminnassa, ilmoittivat, että aikovat tiivistää työtään (keskuksen kanssa) tai ehkä lähettää asiantuntijan keskukseen, Haavisto kertoi.
Haavisto huomioi myös Helsingissä koolla olleet mielenosoittajat, jotka vaativat hallitukselta toimia Amazonin metsäpalojen takia. Haaviston mukaan Amazonin metsäpalot huomioitiin ulkoministerien kokouksessa. EU on tarjonnut apuaan Brasiliaan ja niille alueille, joihin palo on vaikuttanut.
– Nyt käydään tietysti keskustelua, mitkä ovat ne tavat saada se apu perille ja auttaa Brasiliaa ja auttaa aluetta ylipäätään, Haavisto sanoi.
Mogherini: Hongkongin tilanne erittäin huolestuttava
Lisäksi kokouksessa nousi esiin viimeisimmät käänteet Hongkongin protesteissa. Kahta keskeistä demokratia-aktivistia vastaan on nostettu syytteet muun muassa laittomaan kokoontumiseen osallistumisesta.
Mogherini pitää Hongkongin tilanteen kehityssuuntaa erittäin huolestuttavana.
– Odotamme, että Hongkongin viranomaiset kunnioittavat kokoontumis-, ilmaisun- ja yhdistymisvapautta kuin myös ihmisten oikeutta osoittaa mieltään rauhanomaisesti, Mogherini sanoi.
EU:n ulkoministerit olivat koolla Helsingissä Finlandia-talolla. Epäviralliset ministerikokoukset kuuluvat Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmaan. Niissä ei tehdä varsinaisia päätöksiä, mutta keskustellaan ajankohtaisista teemoista.