Sanna Marin: "EU:n on vastattava Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaisiin toimiin"

5:34
Tutkijan mielestä Venäjä sai Genevessä toivomaansa tunnustusta vahvuudestaan – katso asiantuntijan analyysi kokouksesta.

Saksa ja Ranska eivät saaneet muilta EU-mailta riittävää tukea ehdotukselleen EU:n ja Venäjän välisen korkean tason tapaamisen järjestämisestä.

EU-maiden johtajat keskustelivat Venäjä-suhteesta torstain ja perjantain välisenä yönä huippukokouksessaan Brysselissä.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan esillä oli erityisesti se, mitä EU:n periaatteiden mukainen yhteistyö Venäjän kanssa tarkoittaa.

Ennen kokousta Saksa ja Ranska olivat nostaneet esiin ajatuksen huipputapaamisesta EU:n ja Venäjän kesken. Aietta tällaisen tapaamisen järjestämisestä ei kuitenkaan kirjattu EU-maiden johtajien huippukokouksen päätelmiin.

Saksan liittokansleri Angela Merkel oli puhunut sen puolesta, että EU:n tulisi hakea suoraa yhteyttä Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.

–  Tänään ei ollut mahdollista sopia, että meidän tulisi tavata välittömästi korkealla tasolla, Merkel kommentoi uutistoimisto AFP:n mukaan kokouksen jälkeen.

Marin korosti korkean tason dialogin arvoa

Huippukokouksen päätelmissä todetaan, että EU on valmis jatkamaan vuoropuhelua ja toimimaan Venäjän kanssa tietyillä aloilla, kuten ilmasto- ja ympäristökysymyksissä, joissa EU:lla on oma intressi.

Marin kertoi korostaneensa kokouksessa korkean tason dialogin arvoa.

–  Suomen vesistön haitallisten vieraslajien poisto ei onnistu, sanovat asiantuntijat  , Marin totesi kokouksen jälkeen toimittajille puhelimitse.

Hän ei eritellyt tarkemmin sitä, mitkä jäsenmaat kannattivat Saksan ja Ranskan ehdotusta ja mitkä vastustivat sitä.

–  Luonnollisesti eri jäsenmailla oli erilaisia tulokulmia ja kantoja, mutta en lähde niitä erittelemään. Oleellista on, että meillä on yhteinen näkökulma siitä, millä tavalla Venäjän kanssa käydään keskustelua ja mistä periaatteista me pidämme tiukasti kiinni.

Saksan ja Ranskan ehdotus huipputapaamisesta nousi julkisuuteen keskiviikkona. Lähes heti vaikutti selvältä, ettei ajatus saisi varauksetonta tukea kaikilta jäsenmailta. Perinteisesti esimerkiksi Baltian maat ja Puola ovat halunneet vetää tiukkaa linjaa Venäjä-suhteissa.

EU:n ja Venäjän välisiä huippukokouksia ei ole pidetty sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin vuonna 2014.

Turkki-suhteessa pieni askel eteenpäin

Torstaina alkaneessa huippukokouksessa keskusteltiin myös EU:n suhteesta Turkkiin. Marinin mukaan EU on valmis yhteistyöhön Turkin kanssa, mutta vain tietyin edellytyksin.

Valmius yhteistyöhön on pieni askel eteenpäin, koska jännitteet itäisellä Välimerellä vaikuttavat lieventyneen jonkin verran. EU näkee Turkki-suhteessa edelleen myös huolenaiheita esimerkiksi ihmisoikeustilanteen osalta.

EU-maiden johtajat pyysivät komissiota edistämään jatkoa rahoitukselle, jolla EU on tukenut Syyriasta tulleita pakolaisia Turkissa ja muissa alueen maissa. Uutistoimisto AFP:n mukaan EU on valmistelemassa 3,5 miljardin euron maksamista Turkille vuosina 2021–2024 pakolaisten majoittamisesta.

Lisäksi EU-johtajat hyväksyivät lyhyet päätelmät maahanmuutosta ja totesivat, ettei siirtolaisten käyttäminen poliittisiin tarkoituksiin ole hyväksyttävää. Laajempaa keskustelua muuttoliikkeestä ei kuitenkaan käyty.

Huippukokous jatkuu perjantaina keskustelulla talouden elpymisestä.

Lue myös:

    Videot

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja