EU:n työllisyyshuippukokoukselta ei odoteta ihmeitä

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    EU:n työllisyyshuippukokoukseen kohdistuvat odotukset olivat tänään Luxemburgissa kokouksen aattopäivänä vaisut. Odotuksia heikensi lähinnä Saksan ja Espanjan haluttomuus sitoutua edes nuorisotyöttömyyden katkaisemiseen puolen vuoden jälkeen, mitä sekä EU:n komissio että nykyinen puheenjohtajamaa Luxemburg ovat esittäneet.

    Toiveet ovatkin kohdistuneet siihen, että huomenna varsinaisesti pidettävä huippukokous muodostuisi lähtölaukaukseksi työllisyyspolitiikan vahvistamiselle EU:ssa. Tänään oman minihuippukokouksen pitäneet EU-maiden sosiaalidemokraatti- ja sosialistijohtajat eivät hekään löytäneet täyttä yhteisymmärrystä tarvittavista toimenpiteistä. SDP:tä kokouksessa edustanut ulkoministeri Tarja Halonen (sd.) sanoi, että yhteisenä linjana on halu saada huippukokouksesta alku työllisyyspolitiikan vahvistamiselle.
    -Haluamme, että kokous olisi uskottava alku työttömyyden vastaiselle prosessille, vaikka eteenpäin mentäisiinkin eri tahdissa, Halonen sanoi.

    EU-maista sosiaalidemokraatit ovat hallituksen johdossa Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa, Britanniassa, Ranskassa, Hollannissa, Kreikassa ja Itävallassa. Muissa maissa vallassa ovat konservatiivit. He määrittelivät kantansa työllisyyshuippukokoukseen vajaat kaksi viikkoa sitten Toulousessa.

    Palvelujen alv:stä erimielisyyttä

    EU:n työttömyysaste oli syyskuun lopussa 10,6 prosenttia ja työttömien määrä noin 17,9 miljoonaa. Korkeinta työttömyys oli Espanjassa, 19,9 prosenttia. Määrällisesti eniten työttömiä oli Saksassa, yli neljä miljoonaa. Espanjan vastustusta radikaaleihin toimiin nuorisotyöttömyyden kuriin saattamiseksi selittää urakan suuruus. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus on yli 36 prosenttia.

    Huippukokouksen uskotaan pääsevän sopuun tavoitteesta, jonka mukaan pitkäaikaistyöttömille taattaisiin työtä, koulutusta tai jotain vastaavaa 12 kuukauden työttömyyden jälkeen. Sen sijaan veroratkaisuista on erimielisyyttä. Saksa ja Espanja karsastavat työllistävien paikallisten palvelujen arvonlisäveron alentamista valtiontaloudellisista syistä. Tanska taas katsoo, että heidän kokemustensa mukaan alennus ei työllistä. Myös Suomi on suhtautunut varauksellisesti arvonlisäveron alentamiseen, koska se tekisi suuren loven valtion verotuottoihin.
    (STT)


     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •