EU:n huumevirasto: Huumeita valmistetaan yhä enemmän Euroopassa – uudet ilmiöt vaikeuttavat työtä entisestään

Helsingissä aloite ehdottaa huumeita käyttäville tarkoitettua tarkastuspalvelua, jossa käyttäjä saisi tiedon käyttämänsä aineen koostumuksesta.

Euroopan käytetyin huumausaine on kuitenkin yhä kannabis, jonka käyttö ja saatavuus on raportin mukaan yhä Euroopassa korkeaa. Jossain maissa, kuten Irlannissa ja Suomessa, on viime vuosien aikana havaittu myös kasvua erityisesti nuorten aikuisten kannabiksen käytössä.

Euroopan sisäinen tuotanto on kuitenkin jossain määrin syrjäyttänyt tuontia, mikä vaikuttaa ulkopuolisten tuottajien toimintaan. Esimerkiksi Eurooppaan salakuljetettu hasis on raportin mukaan yhä voimakkaampaa.

Raportissa tuodaan esille mahdollisuus siitä, että Yhdysvaltojen kaupallisilla kannabismarkkinoilla kehitetyt uudet kannabisjalosteet ja käyttötavat voivat siirtyä myös Euroopan huumemarkkinoille. Esimerkkejä tällaisista Amerikoissa nousevista ilmiöistä ovat erittäin voimakkaat kannabislajikkeet, erilaiset syötävät kannabistuotteet ja kannabispohjaiset sähkösavukenesteet.

Kokaiini voimistuu ja käytön kasvusta merkkejä

Raportin mukaan kannabiksen käyttö on mahdollisesti lisääntymässä. Tämän puolesta puhuvat esimerkiksi takavarikkojen ja hoitoon hakeutumisten kasvu sekä kokaiinijäämät jätevesissä. Kokaiinin hinta on pysynyt ennallaan, mutta se on nyt puhtaampaa kuin vuosikymmeneen.

Huumeiden valmistuksen siirtymisestä Euroopan rajojen sisälle kertoo se, että kokaiinia jatkokäsitellään ja uutetaan Euroopassa rajojen sisälle salakuljetetusta materiaalista. Salakuljetusta tapahtuu esimerkiksi kuljetuskontteihin piilotettuna. Vastaavan kaltaista kehitystä on se, että useissa Euroopan maissa on jäljitetty ja purettu morfiinia heroiiniksi muuntavia laboratorioita. Raaka-aineet siis valmistetaan perinteisillä kasvatusalueilla, mutta tuotteita jatkojalostetaan Euroopassa.

Uusia aineita ja yliannostuksia

Raportti nostaa huolestuttavana ilmiönä esille erilaiset markkinoille tulleet aineet, kuten uudet bentsodiatsepiinit ja opioidit. Bentsodiatsepiineja on esimerkiksi rauhoittavissa lääkkeissä, opioideja taas käytetään lääketieteessä kipulääkkeinä.

Voimakkaiden opioidien riskinä on niiden käytön helposti aiheuttama yliannostus. Yliannostukset Euroopassa liittyvät yleensä juuri opioidien käyttöön, ja niiden määrä on kasvussa. Tämän vuoksi raportin mukaan on yhä suurempi paine kehittää erilaisia vastatoimia yliannostusten vähentämiselle.

Erääksi ideaksi raportti nostaa valvotut käyttötilat sekä opioidien vastalääke naloksonin saatavuuden parantamisen. Vastalääke poistaa opioidin vaikutukset, mukaan lukien yliannostuksen aiheuttaman hengityslaman, mikä voi pelastaa yliannostuksen saaneen hengen.

Raportissa todetaan, että yliannostuksen riski ei koske vain opioideja tietoisesti käyttäviä, sillä opioideja on havaittu myös muista pimeillä markkinoilla myydyistä huumeista ja lääkkeistä. Tietämättään aineita nauttivien lisäksi riskiryhmässä ovat myös ne, jotka voivat työssään vahingossa altistua äärimmäisen vahvoille opioideille. Tällaisessa riskissä ovat esimerkiksi lainvalvojat.

Huumeita kaupataan myös somessa

Raportissa todetaan, että verkossa käytävä huumekauppa tuottaa haasteita lainvalvonnalle, vaikka verkkomyynnin osuus huumemarkkinoiden kokonaisuudesta on tällä hetkellä pieni. Se kuitenkin vaikuttaa olevan kasvussa. Raportissa kiinnitetään huomiota siihen, että kauppaa käydään myös sosiaalisen median palveluissa ja muualla ”pintaverkossa” paljon huomiota saaneen salatun verkon lisäksi.

Suomi nousi raportissa esille muutamassa kohdassa. Raportissa huomiotaan, että meillä suonensisäisessä käytössä yleisin päihde on muista maista poiketen korvaushoitolääkkeissäkin käytetty buprenorfiini, kun muualla käytössä on yleisesti heroiini tai erilaiset piristeet. Buprenorfiini on myös huumehoitoon hakeutuvien yleisin ensisijainen huume Suomessa. Suomessa suonensisäinen käyttö on muutenkin verrattain yleistä.

Suomen mainitaan myös eroavan muusta Euroopasta psykedeelien, kuten psilosybiinisienien ja LSD:n käytössä, joiden käyttö on Suomessa muuta Eurooppaa yleisempää. Vastaavia lukuja on Suomen lisäksi Alankomaissa ja Tsekeissä.