EU:n ennallistamisasetus selviytyi parlamentin äänestyksestä, Suomi vastusti: "Luonto voitti"

Asetuksen hylkäämistä toivoi keskustan europarlamentaarikko Elsi Katainen, joka kertoi olevansa lopputulokseen pettynyt.

– Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on elintärkeää, mutta tämä asetus sisältää epärealistisia vaatimuksia ja asettaa erilaisissa lähtökohdissa olevat jäsenmaat samalle viivalle ennallistamistoimien suhteen. Lopputulema on nyt melkoinen sillisalaatti, ja seuraavaksi pitää perata tarkkaan läpi äänestystulokset ja niiden vaikutukset, Katainen sanoi tiedotteessa.

Kataisen mukaan on epävarmaa, saadaanko kolmikantaneuvotteluja vietyä läpi ennen ensi vuoden EU-vaaleja. Prosessi on ollut vaikea.

– Neuvottelut olivat alusta alkaen vaikeat ja kannat kaukana toisistaan. Sain maatalousvaliokunnan neuvotteluissa läpi suomalaisten viljelijöiden ja metsänomistajien kannalta hyviä korjauksia esitykseen ja toin nämä muutosehdotukset mukaan myös täysistuntoäänestykseen, mutta kokonaisuutta en kuitenkaan voinut hyväksyä, joten päädyin äänestämään hylkäämisen puolesta, Katainen kertoi.

Kokoomuksen Sarvamaa ja Pietikäinen erimielisiä

Vastaan äänesti myös kokoomuksen EU-parlamentaarikko Petri Sarvamaa. Hänen mukaansa lopputulos on karvasta kalkkia etenkin suomalaisille maan- ja metsänomistajille sekä ruoantuottajille.

Sarvamaan mukaan parlamentin kantaan viime hetkellä äänestetyt muutosehdotukset tekevät lopputuloksesta sekavan.

–  Siellä on mukaan leivottuna nyt viime hetken kantoja sieltä täältä, enkä usko että ennallistamisesityksen puolesta äänestäneet europarlamentaarikot tietävät, millaisesta kokonaisuudesta he loppupeleissä äänestivät, Sarvamaa arvioi tiedotteessa.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen äänesti toisin kuin Sarvamaa ja totesi järjen voittaneen parlamentissa.

–  Olen syvästi helpottunut, että vastuullisuus ja järki lopulta voittivat parlamentin äänestyksessä ennallistamisasetuksesta. Seuraavaksi meidän tulee myöskin toteuttaa nämä tavoitteet mahdollisimman nopeasti, Pietikäinen sanoi tiedotteessa.

Lue myös: Hallituspuolueiden edustajat erimielisiä ennallistamisasetuksesta myös maa- ja metsätalousvaliokunnassa

Pietikäinen arvosteli ennallistamisasetuksesta käytyä julkista keskustelua.

–  Keskustelussa on ollut shokeeraavan paljon tahallista vääristelyä ja harhaanjohtamista. Se on erityisen surullista, sillä kysymyksessä on koko ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ratkaiseva asia, Pietikäinen sanoi.

MTK tyytymätön

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK kertoo tuoreessa tiedotteessan olevansa ratkaisuun tyytymätön. Järjestö piti tarpeellisena koko ehdotuksen hylkäämistä ja asian palauttamista takaisin komission valmisteluun. Parlamentilta olisi tarvittu yksiselitteinen viesti ehdotuksen kelvottomuudesta. Lopputuloksen tarkka arviointi vaatii kuitenkin vielä muutettuun kokonaisuuteen perehtymistä.

– Parlamentin päätös on pettymys. Positiivista on kuitenkin se, että parlamentti poisti äänestyksessään maataloutta koskevan artiklan kokonaan ja teki muitakin merkittäviä muutoksia, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.  

Asian käsittelyä jatketaan kolmikantaneuvotteluissa, joissa sovitetaan yhteen parlamentin ja neuvoston näkemyksiä. MTK peräänkuuluttaa Suomelta tiukkaa otetta heti alusta pitäen. 

– On ehdottoman tarpeellista, että Suomi tekee neuvostossa kaiken voitavansa. Tässä on nyt niin paljon pelissä, että minkäänlaiselle sivustakatsomiselle ei ole sijaa, Marttila painottaa. 

Lue myös: Tämän vuoksi "ennallistamiskiista" repii hallitusta

MTK on alusta asti pitänyt komission ehdotusta erittäin ongelmallisena ja perustavanlaatuisesti valuvikaisena. Järjestö on kritisoinut erityisesti ehdotuksen joustamattomuutta, liian vähäisiä kansallisen harkinnan mahdollisuuksia, eri tavoitteiden yhteensovittamistarpeiden sivuuttamista ja puutteellisia vaikutustenarviointeja.  

– Luontokato on pysäytettävä ja ilmastonmuutosta hillittävä. Emme siis vastusta ennallistamista, vaan heikosti valmisteltua, käytäntöön sopimatonta ja hyväksyttävyyden puutteesta kärsivää asetusehdotusta. Hyvä tarkoitus luonnon tilan parantamiseksi ei pyhitä keinoja, Marttila selventää.