Suomessa odotetaan edelleen EU-komissiolta linjausta siitä, millä edellytyksillä kevytautolainsäädäntö voitaisiin Suomessa panna voimaan. Asialla alkaa olla jo kiire, mutta komissiolta ei ole saatu vieläkään asiasta selkeää vastausta.
– Liikenne- ja viestintäministeriö on talvesta alkaen ja erityisesti nyt keväällä ollut komissioon yhteydessä, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön yksikön johtaja Sini Wirén.
– Neuvotteluitakin komission kanssa olemme käyneet mutta siellä Brysselin päässä reagointi asiaan on ollut hyvin hidasta, Wirén jatkaa.
Hänen mukaansa komissiolla on ollut neuvotteluhaluja. Neuvotteluissa on menty teknisiin ja juridisiin yksityiskohtiin. Ratkaisuita ei ole kuitenkaan vielä saatu.
Komission linjauksella on kiire, sillä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kevytautolainsäädäntö on tulossa voimaan jo marraskuussa.
Lain oli tarkoitus tulla voimaan jo viime vuoden marraskuussa, mutta viime syksynä silloinen liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) lykkäsi sen voimaan tuloa vuodella, sillä EU-komissio huomautti Suomelle, ettei lainsäädäntö sen käsityksen mukaan ole EU-säädösten mukainen.
Wirén sanoo, että jonkinlainen lainsäädäntömuutos ennen marraskuuta tarvitaan, sillä marraskuussa voimaan tuleva laki on komission selvästi EU-lainsäädännön vastainen.
– Tällainen tilanne ei ole tietenkään tarkoituksenmukainen EU-jäsenmaassa. Jonkinlainen lakimuutos marraskuuhun mennessä tarvitaan, oli se sitten lainmuutos tai lainkumoaminen, Wirén sanoo.
Lue myös: Kevytautolain lykkäämisestä puhkesi raivo – ministeri Sanna Marin Twitterissä: "En silti uskonut saavani tappouhkauksia"
Korona sekoitti komission työn
Jos komissiolta ei saada pian vastausta, Suomi voi lykätä voimaantuloa jälleen tai kumota koko lain. Lykkääminen kuitenkin lisäisi entisestään kuluttajien ja autoalan epävarmuutta.
– On monia, jotka odottavat ja miettivät, että millaisen auton he ostavat kohta 15 vuotta täyttävälle lapselleen. Autoalan yritykset puolestaan odottavat, että minkälaisia autoja myydään tulevina kuukausina ja minkälaista liiketoimintaa on, Wirén sanoo.
Wirénin mukaan lykkääminen olisi mahdollisesti ihan tarkoituksenmukaista, jos olisi tiedossa, että jossain vaiheessa konkreettinen ratkaisu komissiosta tulee.
Vastausta ei ole komissiolta tullut muun muassa siksi, että lainsäädäntö juridisesti vaikea, sillä kyse on merkittävästä poikkeuksesta EU-lainsäädäntöön.
– Jos Suomessa otetaan käyttöön jokin uusi ajoneuvotyyppi, se voi tarkoittaa sitä, että jokin toinen maa vaatii samaa. Jos samanlaiset autot tulisivat käyttöön vaikka Ranskassa, se on EU-poliittisesti paljon isompi kysymys, Wirén sanoo.
Toinen iso syy on korona, sillä komissiossa on pandemian aikana keskitytty pitkälti koronaliitännäisiin tehtäviin.