EU-komissio ehdottaa aurinkopaneeleja kaikkien uusien rakennusten katoille: "Tämä on kunnianhimoista, mutta realistista"

Suomessa on onnistuttu varastoimaan aurinkoenergiaa maaperään hyvin tuloksin 2:03
Katso myös: Suomessa on onnistuttu varastoimaan aurinkoenergiaa maaperään hyvin tuloksin

Euroopan komissio on antanut uusia ehdotuksia siitä, miten EU-maat pääsisivät ripeästi eroon venäläisestä fossiilienergiasta. Komissio muun muassa ehdottaa, että kaikkien uusien rakennusten katoille tulisi asentaa aurinkopaneeleja vuodesta 2029 alkaen.

– Tämä on kunnianhimoista, mutta realistista. Tiedämme, että kun Eurooppa toimii yhdessä, sillä on enemmän vaikutusvaltaa, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi lausunnossaan.

"Halvin ja nopein tapa selättää energiakriisi on säästäminen"

Komission mukaan nopein ja halvin tapa puuttua käynnissä olevaan energiakriisiin on energian säästäminen.

– Kuulostaa yksinkertaiselta, on yksinkertaista, mutta hyvin tehokasta, von der Leyen sanoi.

Sen vuoksi komissio ehdottaa EU:n energiatehokkuustavoitteen nostamista 9 prosentista 13 prosenttiin vuodeksi 2030. Samalla myös uusiutuvan energian osuuden tavoitetta kiristettäisiin aiemmin ehdotetusta 40 prosentista 45 prosenttiin vuodeksi 2030.

Tavoitteen saavuttamiseksi komissio lupailee nopeampaa lupaprosessia uusiutuvan energian ja siihen liittyvän infrastruktuurin rakentamiseksi.

”Luvan saaminen on norsu huoneessa”

Energiakomissaari Kadri Simson kuvaili luvan saamisen olevan elefantti huoneessa, kun uudistuvan energian vauhdittamisesta puhutaan.

Komissaarin mukaan lupaa voi joutua odottamaan tuulivoimaprojektien osalta 9 vuotta ja aurinkovoiman 4 vuotta.

– Tämä on aikaa, jota meillä ei ole, Simson sanoi lehdistötilaisuudessa.

Toteuttaminen maksaa satoja miljardeja

Komissio arvioi, että kaikkiaan energiasuunnitelman toteuttaminen vaatii 210 miljardin euron lisäpanostuksia vuoteen 2027 mennessä. Rahaa voisi tulla niin EU- kuin kansalliselta tasolta sekä yksityiseltä sektorilta.

Komissio kaavailee, että EU-tasolla rahaa toimiin ohjattaisiin erityisesti elpymisvälineen käyttämättömien varojen kautta. Energiatoimet tukeutuvat pitkälti komission viime vuonna esittelemään suureen ilmastopakettiin, jota käsitellään parhaillaan EU-parlamentissa ja EU-maita edustavassa neuvostossa.

Tänään julkistettu energiapaketti on jatkoa ehdotuksille, joita komissio on esitellyt kuluneen talven ja kevään aikana. Toimia tarvitaan paitsi Venäjän hyökkäyksen vuoksi myös siksi, että energian hinnat ampaisivat jyrkkään nousuun jo viime vuonna.

Komission pyrkimyksenä on, että EU olisi riippumaton venäläisestä fossiilienergiasta vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelman mukaan tavoite saattaa täyttyä jo hyvissä ajoin ennen vuotta 2030.

Komissio vie esimerkiksi eteenpäin energian yhteishankintoja, joista EU-maiden johtajat ovat sopineet. Ne ovat yksi tapa vähentää EU-maiden riippuvuutta venäläisenergiasta.

Pakotteista neuvotellaan

Pakotteet eivät itsessään kuulu energiapaketin toimiin, mutta Venäjän vastaisilla pakotteillaan EU on tähän mennessä puuttunut venäläisen kivihiilen tuontiin. Komissio on myös ehdottanut tuontikieltoa venäläiselle öljylle, mutta jäsenmaat eivät ole löytäneet siitä vielä yksimielisyyttä.

Sovun esteenä on Unkari, joka haraa venäläisestä öljystä luopumista vastaan.

Unkarille asia on vaikea muun muassa infrastruktuurin rajoitteiden vuoksi. Maalla ei ole omaa rannikkoa, joten sillä ei myöskään ole suoraa pääsyä öljysatamiin.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto sanoi tällä viikolla sosiaalisessa mediassa, että Unkarin energiainfrastruktuurin uusiminen maksaisi kokonaisuudessaan 15–18 miljardia euroa.

Lue myös:

    Uusimmat