EU tavoittelee 18 sentin hintakattoa sähkölle – Ursula von der Leyen pitää odotetun puheensa

Puheenjohtaja Ursula von der Leyen EU-komissiosta pitää tänään kello 10 Suomen aikaa Ranskan Strasbourgissa Euroopan parlamentille vuosittaisen puheensa Euroopan unionin tilasta. Odotettavana on suuri energiapuhe tilanteessa, jossa Venäjä on kääntänyt kaasuhanojaan tiukemmalle ja sähkön hinnan noususta on tullut ihmisiä kiusaava päänsärky talven alla.

Komissio on luvannut keskiviikkona myös varsinaiset esityksensä keinoista, joilla energiakriisiä helpotetaan. Näin ollen nähtäville odotetaan sitä, millaista konkretiaa EU-komissio on ehtinyt kasata unionin alueen energiaministerien viime perjantain hätäkokouksen jälkeen.

Lue myös: Von der Leyen: Venäjä-pakotteet ovat tulleet jäädäkseen – haluaa Ukrainalle pääsyn EU:n yhteismarkkinaan

MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Heikki Piuholan kertoo Uutisaamun uutisissa, että julkisuuteen vuodetun tiedon mukaan EU-suurlähettiläät ovat valmistelussaan päätymässä asettamaan sähkön hinnalle katon 18 senttiin kilowattitunnilta.

– Se koskisi ainakin tuulivoimaa, aurinkovoimaa, biomassaa – ja osittain vesivoimaakin – ydinvoimaa ja kivihiilivoimaloitakin.

Lue myös: Asiantuntija uskoo energiakriisin lisäävän ydinvoiman käyttöä Euroopassa – näin paljon voimaloita on nyt

Perjantaina hätäkokouksessa energiaministerit antoivat komissiolle osviittaa siitä, millaisten keinojen voisi olla mahdollista edetä jäsenmaiden näkökulmasta. Suomea kokouksessa edustanut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi kokouksen jälkeen, että muun muassa jäsenmaiden halusta sitoutua sähkön huippukulutuksen suitsimiseen oli tapahtunut selvää siirtymää myönteisempään suuntaan.

Koska sähkön hintakriisissä on kyse tarjonnan puutteesta, kulutuksen suitsiminen on siihen keskeinen pikakeino. Komissio oli kuitenkin jo ennen kokousta kaavaillut työkalupakkiinsa myös neljää muuta mahdollista konstia.

Soraääniä hintakatosta venäläiselle kaasulle

Komissio on joutunut kursimaan varsinaisen esityksensä kokoon varsin nopeasti siihen nähden, että energiaministerien kokous oli vasta viime perjantaina. Tavoite sorvata jäsenmaiden kannalta hyväksyttävä ja samaan aikaan vaikuttava esitys tässä aikataulussa on kunnianhimoinen.

Komissio kaavaili venäläiselle maakaasulle hintakattoa, mutta ajatus ei miellyttänyt kaikkia jäsenmaita perjantain ministerikokouksessa. Hintakatto venläiselle kaasulle oli joillekin liikaa, mutta toiset taas haluaisivat laajemminkin hintakaton kaikelle kaasulle.

Heikki Piuholan mukaan kaasun hintakaton esteenä on se, että niin moni eurooppalainen maa on vielä siitä riippuvainen.

– Se on käytännössä tällä hetkellä mahdotonta, Piuhola toteaa.

Lintilä luonnehti keskustelua hintakatosta venäläiselle kaasulle niin, että sen edistämiseksi tarvitaan EU-komissiolta merkittävää neuvottelutaitoa. Esimerkiksi Unkaria venäläisen maakaasun hintakatto ei tiettävästi miellyttänyt, vaikka tällä tarkkuudella Lintilä ei asiaa kommentoinut.

Lue lisää: "Metsänomistajat pitäisi herättää koomasta" – kotimaisen metsäenergian kysyntä nyt ennätyksellistä

Koska kalliin kaasun hinta on nostanut viime aikoina myös kaiken muun energian hintaa, ajatteli komissio suitsia esimerkiksi uusiutuvasta energiasta ja ydinvoimasta syntyviä ylisuuria voittoja. Nämä olisi tarkoitus ohjata tavalla tai toisella sähkön kuluttajien hyväksi.

– Periaatteessa tätä kannatetaan, mutta se tulisi toteuttaa kunkin jäsenvaltion omana toimena. Jotta kukin jäsenvaltio voisi sitä itse arvioida, Lintilä sanoi hätäkokouksen jälkeen.

Näiden lisäksi esillä ovat olleet aiemmin fossiilisen energian tuotosta nipistettävä solidaarisuusmaksu sekä energiayhtiöiden tukeminen.

Piuholan mukaan kovista hinnoista hyötyvät nyt fossiilista polttoainetta käyttävät sähkövoimalat.

– Niitä verotettaisiin ylimääräisellä windfall-verolla, joka olisi niiden kolmen viimeisen vuoden keskivoittojen perusteella laskettu. Tuosta voitosta ylittävästä voitosta leikattaisiin 33 prosenttia, joka ohjattaisiin kuluttajille ja yhtiöille.