Ukrainan ja Syyrian kriisit ovat viime aikoina vieneet maailman huomiota monelta muulta vakavalta kansainväliseltä kriisiltä. Esimerkiksi Etelä-Sudanissa humanitaarinen kriisi syvenee jatkuvasti.
Presidentti Martti Ahtisaaren perustaman CMI-järjestön kenttätyötä Etelä-Sudanissa koordinoiva Johanna Poutanen sanoo, että tilanne maassa on äärimmäisen huolestuttava.
Hän puhui tänään CMI:n ja Suomen kriisinhallintakeskuksen (CMCFinland) seminaarissa Helsingin Säätytalolla.
– Siellä on nyt jo noin 800 000 ihmistä IDP:nä (maan sisäisenä pakolaisena), mutta tavallaan heistä ei edes voi käyttää tätä termiä, koska suojat mitä heillä on, eivät vastaa niitä standardeja mitä leireillä pitäisi olla.
Suuresta hädästä kertoo myös se, että UNICEF on nostanut Etelä-Sudanin korkeimpaan kriisiluokkaan eli hälytystasolle 3. Samalla hälytystasolla on Etelä-Sudanin lisäksi tällä hetkellä ainoastaan Syyria.
– Etelä-Sudanissa on tällä hetkellä mahdollisuus myös nälänhädälle, jos ihmiset, jotka ovat joutuneet lähtemään kodeistaan, eivät pysty istutuskauden tullen istuttamaan mitään. Ruokaturvallisuus on hälyttävä ja se tulee todennäköisesti tulevien kuukausien aikana pahenemaan.
Poutanen ei usko, että kriisin ratkaisu olisi vielä lähiaikoina edessä.
– Vaikuttaa siltä, että molemmat konfliktin aseistautuneet osapuolet näkevät edelleen, että heillä on mahdollisuuksia ratkaista erimielisyydet ensisijaisesti militaristisesti. Valitettavasti taistelukentät tuntuvat olevan se paikka, jossa näitä asioita ratkotaan ennen kuin päästään oikeasti poliittiseen pöytään.
Poutasen mukaan olisi ensisijaisen tärkeää, että rauhanprosessiin osallistuisi mahdollisimman moni kansanryhmä.
– Kaikki keskeiset toimijat ja rauhanvälittäjät ovat tunnustaneet, että rauhanprosessiin täytyy osallistua myös muita kuin miehiä, joilla on aseet. Meillä on ollut suoraa yhteyttä näihin välittäjätiimeihin, ja nyt on positiivinen momentum sille, että myöskin muita kansanryhmiä kuunneltaisiin. CMI on kiinnittänyt huomiota ennen kaikkea naisten ja nuorten osallistumiseen.
Poutasen mukaan kansainväliset toimijat voisivat painostaa konfliktin osapuolia nykyistä voimakkaammin. Myös materiaalista apua tarvittaisiin humanitaariseen hädän suuruus huomioon ottaen huomattavasti nykyistä enemmän.
– Voi tietysti olla, että humanitaarinen hinta alkaa olla niin kova, että se saa konfliktin osapuolet neuvottelupöytään. Valitettavasti tästä ei ole vielä merkkejä, Johanna Poutanen sanoo.
Etelä-Sudanin viime joulukuussa syttyneiden väkivaltaisuuksien taustalla on poliittinen kiista dinka-kansaa edustavan presidentti Salva Kiirin ja nuer-kansaa edustavan varapresidentti Rie Macharin välillä.