Etiopian Tigrayssä on aselepo, pysyvästä rauhasta on vielä aikaista puhua

Marraskuussa 2020 alkaneet taistelut Etiopian hallituksen ja Tigrayn kapinallisten välillä päättyivät marraskuun alkupuolella Afrikan unionin välittämään tulitaukoon.

–  Tilanne näyttää paremmalta kuin kuukausi sitten. Tigrayhin on saatu aselepo aikaiseksi, ja humanitaarinen apu on alkanut tauon jälkeen ainakin osittain päästä alueelle, Suomen Etiopian suurlähettiläs Outi Holopainen kertoo STT:lle puhelinhaastattelussa.

Holopainen sanoo, että osapuolten allekirjoittama aseleposopimus on konkreettinen asia, mutta konfliktiin liittyy edelleen paljon kysymysmerkkejä.

Lue lisää: Etiopiassa sovittiin tulitauko kaksi vuotta kestäneissä taisteluissa

Etelä-Afrikassa solmitun aselevon jälkeen Etiopian hallinnon ja Tigrayn kapinallisten komentajat tapasivat vielä Kenian pääkaupungissa Nairobissa, jossa osapuolet allekirjoittivat konkreettisemman sopimuksen.

–  Siinä sovittiin aseistariisunnasta, erityisesti raskaan aseistuksen osalta. Tähän asti on näyttänyt siltä, että osapuolet ovat kunnioittaneet sopimusta, taustoittaa rauhanvälitysjärjestö CMI:n Saharan eteläpuolisen Afrikan päällikkö Tiina Kukkamaa-Bah STT:lle puhelimitse.

Kukkamaa-Bah kertoo, että joidenkin arvioiden mukaan konfliktissa on kuollut jopa 600 000 siviiliä. Lisäksi Tigray on ollut eristyksissä muusta Etiopiasta ilman palveluita.

–  Siellä ei ole ollut puhelinyhteyksiä tai nettiyhteyksiä. Aluetta uhkaa paha nälänhätä, jota myös kuivuus on pahentanut. Arvioidaan, että yli viisi miljoonaa ihmistä tarvitsisi humanitaarista apua, Kukkamaa-Bah jatkaa.

Hän lisää, että Etiopian hallinnon hallitsemille osavaltion alueelle on alkanut tulla apua ja joitakin palveluita on palannut. Lisäksi Ethiopian Airlines on ilmoittanut palauttavansa lentoyhteydet Tigrayn pääkaupunkiin Mekeleen.

–  Kansainvälisen yhteisön tulisi tehdä kaikkensa, jotta sopimuksen toimeenpanossa onnistutaan. Esimerkiksi aseistariisunta ja taistelijoiden paluu siviilielämään tai integrointi Etiopian hallinnon joukkoihin on vastaavissa konteksteissä ollut hyvin pitkä ja kallis prosessi, Kukkamaa-Bah sanoo.

Mitä pysyvä rauha vaatii?

Vaikka aselepo on saatu, pysyvästä rauhasta on vielä aikaista puhua. Kukkamaa-Bah muistuttaa, että menneisyyden käsittelyn merkitystä korostaa yleisellä tasolla sisällissotien korkea uusiutumisaste – yli 40 prosenttia ensimmäisen vuosikymmenen aikana konfliktin päättymisestä.

–  Jos asioita ei saada selvitettyä ja jotta näiden ihmisoikeusloukkausten käsittely ei jää vain puheiden tasolle, koko yhteiskunnan tulee sitoutua poliittisen järjestelmän ja keskeisten instituutioiden uudistamiseen oikeudenmukaisella tavalla, Kukkamaa-Bah sanoo.

Hän lisää, että pidemmällä aikavälillä tarvitaan vastaavia prosesseja myös muilla Etiopian alueilla tai kansallista vuoropuhelua.

Holopainen huomauttaa, että pysyvä rauha vaatii molempien osapuolten sitoutumista sopimukseen ja valmiutta tehdä kompromisseja.

–  Tässä on taustalla kuitenkin kyse vallanjaosta osavaltion ja liittovaltion välillä ja sitten ihan varmaan muutenkin valtapyrkimyksiä. Etiopia on liittovaltio, jossa keskushallinnolla on tietty määrä valtaa ja osavaltioilla on tietty määrä valtaa. Tässä on sitten erilaisia näkemyksiä, että onko vallanjako nykyisen perustuslain mukaan kohdallaan vai pitäisikö siihen tehdä jotain justeerauksia, Holopainen sanoo.

Holopaisen mukaan tällaista keskustelua käydään parhaillaan, ei pelkästään Tigrayn vaan myös muiden osavaltioiden osalta, ja asiasta on erilaisia näkemyksiä.

–  Täällä on historian valossa katsottu aika tarkkaan, että saavatko kaikki kansanryhmät tarpeeksi resursseja keskushallinnolta. Maan sisällä tuntuu muutenkin kuin tässä kysymyksessä, että jotkut ovat mielestään jääneet välillä vähemmälle ja heidän pitäisi saada enemmän keskushallinnolta resursseja, Holopainen sanoo.

Holopainen lisää vielä, että kyse on vallan tasapainottelusta ja liittyy perustuslakiin, joka aikanaan TPLF:n (Tigrayn kansan vapautusarmeijan) ollessa vallassa on hyväksytty.

–  Sitten on tietysti muutakin näkemystä siitä, että kenen pitäisi olla vallassa ja kuka sitä käyttää.

Tigrayssä yhä Eritrean joukkoja

Kukkamaa-Bah kertoo, että sopimuksen toimenpanoon liittyy myös muiden joukkojen läsnäolo Tigrayssa. Alueella on esimerkiksi Eritrean armeijan joukkoja ja Amharan alueen joukkoja.

–  Tigrayn aseistariisunta luonnollisesti riippuu myös näiden joukkojen vetäytymisestä. Etiopian hallinnon on kyettävä takamaan pikaisesti turvallisuus myös näiltä muilta joukoilta. Tähän Etiopia on sitoutunut tässä sopimuksessa, vaikka ulkopuolisia joukkoja ei siinä mainita nimeltä, Kukkamaa-Bah sanoo.

Lisäksi keskeistä sopimuksessa on, että Afrikan unionin pitäisi järjestää kymmenhenkinen monitorointiryhmä, joka valvoo tulitaukoa, aseistariisuntaa ja sen aikataulua.

–  Vielä ei ole selvyyttä, onko Afrikan unionilla tällaista kapasiteettia tai osaamista. Kymmenen henkeä on kyllä hyvin pieni ryhmä monitoroimaan koko Tigrayn aluetta, Kukkamaa-Bah lisää.

Afrikan unionille sopimuksen saaminen oli voitto afrikkalaisten pyrkimyksille ottaa vahva omistajuus Afrikan konflikteista.

–  Afrikan unionilla on slogan African solutions to African problems (afrikkalaiset ratkaisut afrikkalaisten ongelmille), ja tätä he ovat onnistuneet tässä prosessissa painottamaan. Suomi on CMI:n kautta tukenut Afrikan unionin rauhanvälityskapasiteetin vahvistamista jo kahdentoista vuoden ajan, Kukkamaa-Bah sanoo.

Humanitaarinen tilanne

Tigrayn osavaltion humanitaarisesta tilanteesta puhuessaan Holopainen asettelee sanojaan tarkasti.

–  Kaikki pitää sanoa sillä varauksella, että näiden kahden vuoden aikana varmistetun tiedon saaminen kentältä on ollut todella vähäistä, jos ei jopa olematonta. Median toiminta on ollut alueella täysin olematonta. Kun telekommunikaatioyhteydet ovat poikki, niin sirpaleisen tiedon saaminen sieltä on ollut vaikeata, Holopainen sanoo.

Hänen mukaansa joidenkin humanitaaristen järjestöjen kautta on ollut mahdollista saada jonkinlaista tilannekuvaa.

–  Kaikesta päätellen taistelut ovat olleet kovia ajoittain, ja sitten siellä on mitä ilmeisimmin kohdistettu erilaisia väkivallantekoja myös siviileihin. Siihen lisätään se, että huoltoyhteydet ovat olleet poikki, Holopainen lisää.

Holopainen kertoo, että YK:n johdolla ollaan käynnistämässä apua, jotta Tigrayhin saadaan kuljetettua välttämättömiä tarvikkeita, kuten ruokaa ja lääkkeitä. Kahden vuoden konfliktin aikana on ollut ajanjaksoja, jolloin osavaltioon ei ole pystytty aina toimittamaan apua vaan alue on ollut täysin suljettuna ulkopuolisilta.

Kukkamaa-Bah kertoo, että viimeisten tietojen mukaan YK:n ruokaohjelman ja Punaisen Ristin toimituksia on päässyt alueelle viime aikoina.

–  Mutta nimenomaan niille alueille, jotka ovat Etiopian hallinnon hallinnassa. Tulee viemään aikaa ennen kuin sinne saadaan riittävästi apua paikalle, Kukkamaa-Bah lisää.

Tigrayn konflikti toi Etiopian lähialueelle lisäjännitettä

Holopainen kertoo, että Etiopian alueella Tigrayn konflikti on tuonut lisää jännitettä ja alueella kaikki tilanteet vaikuttavat valtioiden rajojen yli ja niiden sisällä.

–  Koska täällä on aika paljon herkkiä tilanteita ja kun tasapaino johonkin suuntaan vähän liikahtaa, se liikahtaa helposti muissakin paikoissa. Voi sanoa, että Etiopian liittohallituksella on mennyt paljon energiaa ja resursseja pohjoisen konfliktin hoitamiseen. Se on tietysti vaikuttanut siihen, että heillä ei ole ollut sitten fokusta joihinkin muihin asioihin, Holopainen taustoittaa.

Tigrayn konfliktin aikana on esimerkiksi nähty Etiopian ja Sudanin rajalla tietynlainen eskalaatio, vaikka se on mennyt nopeasti ohi.

–  On nähty myös (somalialaisen) al-Shabaabin toimintaa viimeisen puolen vuoden sisällä. Siinä voi nähdä, että jos on turvallisuustyhjiö, kun Etiopian oma turvallisuuskoneisto on vahvasti kiinni pohjoisessa, se voi luoda houkutuksia joillekin tällaisille ryhmille, Holopainen selvittää.

Hän lisää, että Etiopian rajojen sisäpuolella on ollut levotonta, mikä liittyy erilaisiin näkemyksiin vallanjaosta.

–  Se ei ole pelkästään Tigrayssä, vaan täällä on muitakin osavaltioita, joissa jännitettä on. Esimerkiksi pääkaupunki Addis Abebaa ympäröivässä Oromian osavaltiossa on aika levotonta tällä hetkellä ja osavaltion oma kapinallisryhmä on varsin aktiivinen, Holopainen sanoo.

Tigrayssä on lisäksi yhä naapurimaa Eritrean joukkoja.

–  Eritrea on ollut joko välillisesti tai vähän välittömämmin siellä liittohallituksen tukena. Totta kai se tuo moniulotteisuutta. Sen lisäksi, että liittovaltio ja TPLF toivottavasti päätyvät kestävään rauhansopimukseen, se edellyttää tilanteen rauhoittumista ja että Eritrea myös hillitsee itsensä, vetäytyy omille mailleen eikä sotke rauhan aikaansaamista, Holopainen sanoo.

Kukkamaa-Bah huomauttaa, että Etiopian hallinnon tulee ottaa vastuu rajaseudun valvonnasta Eritrean vastaisella rajalla.

–  Pysyvä rauha Etiopiassa on koko Afrikan sarven rauhan takaaja, Kukkamaa-Bah alleviivaa.

Nälänhätä ja kuivuus uhkana

Afrikan sarven tilanne huolestuttaa muutenkin. Levottomuuksien lisäksi Etiopian naapurimaassa Somaliassa puhutaan olevan pahin kuivuus vuosikymmeniin.

–  Se sama kuivuus on osittain Etiopian puolella erityisesti maan itäisessä ja eteläisessä osassa. Tämän maan valtavan suuri köyhä väestö on helposti altis tällaisille erilaisille vaihteluille, Holopainen kertoo.

Kun siihen lisätään nousseet kustannukset elintarvikkeille ja polttoaineille sekä lannoitteiden saatavuusongelmat, isku on ollut kamala.

–  Voisi sanoa, että keskiluokkaiset työssäkäyvät etiopialaiset joutuvat todella koville. Inflaatio on yli 30 prosenttia, ja ruoan inflaatio vielä vähän korkeampi. Eläminen on totta kai vaikeaa, ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ovat tuoneet vielä valitettavasti yhden kerroksen ongelmia lisää, Holopainen päättää.