Syyskuussa ensi-iltansa saavan suomalaisen Estonia-draamasarjan vastaava tuottaja sai Italiasta hämmentävän tarjouksen, kun Estonia oli uponnut vuonna 1994.
Matkustaja-autolautta M/S Estonia upposi Utön edustalla Saaristomerellä syysmyrskyssä keskiviikkona 28. syyskuuta 1994. Laiva oli matkalla Tallinnasta Tukholmaan.
Aluksella oli onnettomuushetkellä 989 ihmistä, joista 852 sai surmansa. 137 saatiin pelastetuksi.
Yksi pelastuneista nostettiin Silja Europaan, joka vastasi Estonian hätäkutsuun ensimmäisenä. Laivan kapteeni Esa Mäkelä määrättiin pelastusoperaation johtajaksi.
Mäkelä kertoi MTV Uutisten Huomenta Suomessa muistavansa lähes 30 vuotta myöhemmin tapahtumat vieläkin hyvin.
Hän kertoo, että kun Silja Europa ehti onnettomuuspaikalle, laivasta ei näkynyt enää jälkeäkään. Tapahtuneen paljastivat vain meressä kelluvat pelastuslautat ja roskat.
– Olihan se aika hirveä paikka. Laivoja tuli lisää, lopulta niitä oli pari–kolmekymmentä. Lisäksi paikalla oli muun muassa helikoptereita, Mäkelä muistelee.
Lue myös: Silja Europan kapteeni Esa Mäkelä vastaanotti Estonian viimeisen hätäkutsun
22:58
”Ei pystynyt ajattelemaankaan, että lähtisi sinne”
C Morella alkaa lokakuussa Måns Månssonin ja Juuso Syrjän ohjaama draamasarja, jossa onnettomuuden tapahtumat tuodaan tv:n katsojien nähtäville.
Kahdeksanosainen sarja saa ensi-iltansa 7. syyskuuta alkavilla Toronton elokuvajuhlilla Kanadassa.
Katso sarjan traileri tästä: Ensimmäinen traileri julki! Tältä näyttää MTV:n kaikkien aikojen suurin draamapanostus Estonia-sarja
1:54
Sarjan vastaava tuottaja Matti Halonen kertoo olleensa onnettomuusyönä mökillään Emäsalossa Porvon saaristossa Uudellamaalla.
– Saimme mökille soiton italialaisten (tv-)kanavien kuvausryhmältä, joka olisi tullut Suomeen tekemään raporttia paikan päältä. Olin jo silloin leffa-alalla. Meiltä kysyttiin, lähdemmekö heidän kanssaan onnettomuuspaikalle. Me kieltäydyimme. Se oli niin järkyttävää. Ei pystynyt ajattelemaankaan, että lähtisi sinne, Mäkelä kertoi Huomenta Suomessa.
– Nyt aikaa on kulunut niin paljon, että minusta tätä on hyvä käsitellä uudelleen. Että se ei unohdu. Viimeksi eilen katselin sarjan materiaalia toimistolla, ja kyllä siellä kyynel vierähti väkisinkin. Ollaan aika isojen asioiden äärellä.
Lue myös: HS: Kansainvälinen kuvausryhmä jätti maksamatta yli miljoonan euron laskun Lapissa – velkojina toistakymmentä yritystä
Tarina seuraa onnettomuustutkintaa
Estonia-sarjan massiivisessa tuotannossa on ollut mukana noin tuhat ihmistä. Sarjan näyttelijät ovat Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Saksasta.
Halonen kertoo, että sarjaa kuvattiin viidessä eri maassa. Vesikohtaukset tehtiin studiossa kaukana oikeilta tapahtumapaikoilta Brysselissä.
– Siellä on tämän hetken modernein vesitankki, Halonen perustelee paikan valintaa.
– Meillä oli siellä muun muassa 200 neliön kokoinen ponttonilautta, jonka päälle tehtiin sundeck (aurinkokansi). Lisäksi meillä oli vuokralla laiva, jonka me lavastimme yksi yhteen monilta osin Estonian kanssa.
Miikko Oikkosen käsikirjoitus pohjautuu Suomen, Viron ja Ruotsin yliopistojen artikkeleihin Estonian onnettomuudesta. Sarjaa varten ei Mäkelän mukaan haastateltu ketään.
– Meille on ollut tosi tärkeää lähtökohtaisesti, että suojelemme omaisia ja uhreja eikä haluta nostaa ketään yksilöä esiin. Tämä on fiktiivinen sarja.
Lue myös: Suomalainen Estonia-sarja saa ensiesityksensä elokuvafestivaaleilla Kanadassa, juhlilla jukana myös Kaurismäen uutuus
"Ja lopputulema oli, että kukaan ei ole vastuussa"
Sarjassa käsitellään myös salaliittoteorioita, mutta Halonen tähdentää, että sarjan tekijät eivät usko niihin.
– Me lähestymme onnettomuutta tutkintakomission työn ja yksittäisten henkilöhahmojen tarinoiden kautta. Keskeinen kysymys on, että 850 ihmistä menetti henkensä merellä, mutta ketään ei ollut osoittaa syylliseksi – tämä oli tutkintaraportin lopputulema. Se sai todella ristiriitaisen vastaanoton etenkin Ruotsissa, jossa menehtyi yli 500 ihmistä.
Halosen mukaan tutkintakomission työtä ei ole ennen tätä juurikaan käsitelty julkisuudessa.
– Siinä oli kolmesta maasta jäseniä, ja se oli poliittisesti ohjailtua. Aika isoa konfliktia ja kädenvääntöä käytiin, koska siellä olivat isot intressit. Samaan aikaan saksalainen laivanvarustamo aloitti oman tutkimuksen. He halusivat todentaa, että laivassa ei ollut lähtökohtaisesti mitään vikaa. Eli tässä on erittäin ison draaman aihe.
– Ja lopputulema oli todellakin se, että ketään ei voi osoittaa sormella siitä, että 850 ihmistä kuolee puolessa tunnissa. Kukaan ei ole vastuussa.