Esitimme yhdenvertaisuusvaltuutetulle viisi kysymystä koronarokotteista: Ovatko suomalaiset yhdenvertaisessa asemassa alueellisesti?

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittävät rokotusjärjestyksen muuttamista sekä iän että tautitilanteen mukaan. Hallitus haluaa vielä kuulla eri organisaatioita lausuntokierroksen kautta ennen päätöstä. 

Lue lisää: Hallituksen odotettu muutosesitys julki – rokotteita voidaan kohdentaa iän ja tautitilanteen mukaan

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman lausui eilen, ettei esitys ole yhdenvertaisuuden vastainen.

Käytännössä uusi järjestys tarkoittaisi sitä, että riskiryhmien, koronapotilaita hoitavan henkilökunnan ja iäkkäiden henkilöiden rokottamisen jälkeen muut henkilöt rokotettaisiin koko maassa ikäryhmittäin. Rokotteita kohdennettaisiin myös alueellisesti. 

Esitimme Stenmanille viisi kysymystä uuden järjestyksen yhdenvertaisuudesta. 

Hallituksen esitys noudattaa näkemyksesi mukaan yhdenvertaisuusperiaatetta. Millä perusteella? 

– Lähtökohtana lausunnossamme on ensinnäkin se, että julkisella vallalla on velvollisuus tukea perus- ja ihmisoikeuksia. Oikeus elämään ja terveyteen on yksi keskeinen perusoikeus. Tällaisessa pandemiatilanteessa pitäisi pyrkiä löytämään sellaisia ratkaisuja, jossa parhaalla mahdollisella tavalla voidaan suojella väestön elämää ja terveyttä. 

– Me katsomme, että tässä rokotusjärjestyksessä voidaan tehdä painotuksia niin, että ei mennä ihan samalla tavalla kaikkialla Suomessa ja jokaisen ryhmän kanssa. Olisi perusteltua, että osittain kohdennetaan rokotteita sellaisille alueille, jossa tartunnat ovat tällä hetkellä hankalimmassa tilanteessa. Asiantuntija-arvioiden mukaan tämä voisi nopeuttaa sitä, että tästä epidemiasta päästään eroon. 

Olisiko alkuperäisellä rokotusjärjestyksellä jatkaminen yhdenvertaisuuden vastaista? 

– Tämä on monimutkainen palapeli ja sitä voi arvioida eri tavoilla. Nykytiedon valossa näyttää siltä, että koko väestön kannalta päästäisiin nopeammin eteenpäin uusilla keinoilla. Nythän jo on tehty eräänlaista priorisointia. Emme ole lähteneet aakkosista A:sta rokottamaan vaan ollaan ensiksi rokotettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä, yli 70-vuotiaita ja riskiryhmiin kuuluvia. 

Mitä siitä olisi seurannut, jos muutosehdotus ei olisi ollut yhdenvertaisuuden mukainen? 

– Hallitus on tietysti se, joka punnitsee millä toimenpiteillä mennään eteenpäin. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain toimeenpanoa. Tämä meidän kanta perustuu siihen tehtävään. On tietysti toivottavaa, että hallitus kuuntelee, mutta viimekädessä hallitus joutuu tekemään sen poliittisen arvion siitä, miten mennään eteenpäin. 

Entäs jos hallitus tulisi rikkoneeksi yhdenvertaisuuslakia. Mitä siitä seuraisi? 

– Yhdenvertaisuuslain ja yhdenvertaisuusvaltuutetun nojalla meillä ei ole mitään sellaista saktiomahdollisuutta. En ehkä ihan näe, että tämä olisi sellainen tilanne, jossa oltaisiin oikeusprosessissa loppupäässä. Tämä on kuitenkin sellainen järjestelmä, jossa valmistelussa kuullaan asiantuntijoita ja punnitaan näkökulmia. Tämä pandemiahan on kaiken kaikkiaan sellainen, että meistä oikein kukaan ei voi tietää. Eri vaihtoehtojen punnitseminen on tosi vaativaa. 

Esityksen mukaan rokotteita voidaan kohdentaa alueellisesti. Onko siihen kuitenkin jotain rajoituksia? 

– Lähtökohta on se, että yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikkia kohdellaan samalla tavalla. Kahta henkilöä, jotka ovat samassa tilanteessa tulee kohdella siinä tilanteessa samalla tavalla. Mutta yhdenvertaisuus tarkoittaa myös sitä, että jos lähtökohdat ovat erilaiset, niin silloin voidaan kohdentaa toimenpiteitä ja pyrkiä tukemaan sitä, että henkilöt saatetaan sen lopputuloksen osalta enemmän samanlaiseen tilanteeseen. 

Lue lisää: Koronarokotteista on tullut poliittinen ase: Miten Gibraltar ja Israel ovat onnistuneet rokottamaan lähes kaikki kansalaisensa?