Eroon kesäajasta? "Säästettäisiin työaikaa ja rahaa"

Nyt kellojen siirtelystä on tehty Suomessa kansalaisaloite.

Aloitteen alullepanijan Jyrki Häggmanin mukaan tavoitteena on kasata tarvittavat 50 000 allekirjoitusta, saada aloite läpi eduskunnassa ja lopettaa kellokikkailu. Opettajana toimiva Häggman on työssään huomannut selvästi, miten kellojen siirto väsyttää nuoria.

– Kesäaika vaikuttaa selvästi univelan vuoksi oppimiseen. Samoin kesä- ja talviajan poistamisella säästettäisiin työaikaa ja rahaa, Häggman sanoo.

Häggmanin mukaan on myös selvästi nähtävissä, että ihmiset siirtävät syksyisin ja talvisin aktiviteettejaan enemmän ilta-aikaan, se saattaa haitata nukkumista.

Takana ensimmäistä kertaa huippututkijoita

Kansalaisaloitteen takana on tunnettuja tutkijoita. Jari Haukka Helsingin yliopistosta ja Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Häggman sanoo MTV Uutisten haastattelussa, että aloitteen taakse oli helppo saada ihmisiä.

– Asiahan on äärimmäisen tärkeä. Tämä on kolmas kesäika-aloite Suomessa. Nyt ensimmäistä kertaa mukana on alan huippututkijoita.

THL:n tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan alkaa olla paljonkin näyttöä siitä, että kesäajasta voitaisiin luopua.

– Kesäajan käyttö ja siihen liittyvät kellonsiirrot keväällä ja syksyllä häiritsevät yöunta. Uni on katkonaista eikä virkistä yhtä hyvin. Kevään kellonsiirto kesäaikaan näyttäisi lisäävän rasitusta sydämelle ja verisuonille. Sitten syksyn ja talven aikana, tämä aikavyöhyke jolla me nyt olemme, synnyttää pimeyden vuoksi kaamosoireita. Jos aikaisen aamun tunnit ovat pimeitä, se aiheuttaa osalle ihmisistä oireita.

Vähenisikö jopa energiajuomien tarve?

Syksyllä talviaikaan siirtymisestä kärsivät aamuvirkut, keväällä huonommin nukkuvat iltavirkut. 

Kelloa siirretään kahdesti vuodessa koko EU:n alueella. Kesäaikaan siirtymistä ei käytetä lainkaan esimerkiksi  Islannissa, Venäjällä, Intiassa eikä Kiinassa. Joissain maissa eri osavaltiot tai provinssit voivat päättää itsenäisesti kellojen siirrosta.

Suomessa kesäaikaa kokeiltiin ensimmäisen kerran muiden maiden mukana vuonna 1942. Jatkuvassa käytössä kesäaika on ollut vuodesta 1981. Vuodesta 2002 kesäaikaan siirtymistä on säädellyt EU-direktiivi.

Kansalaisaloitteen alullepanija arvelee 50 000 nimen saamisen olevan kova homma, mutta on positiivisella mielellä.

– Ennen kaikkea on hyvä herättää keskustelua tärkeästä aiheesta, Jyrki Häggman sanoo.

– En tiedä olisiko näin, mutta kesäajasta luopuminen saattaisi jopa vähentää koululaisten energiajuomien käytön määrää, opetusalan ammattilainen Häggman pohtii.

Kesäaikaan siirtymistä on perusteltu ennen kaikkea energiansäästöllä. Ihmiset menevät nukkumaan aiemmin ja heräävät aiemmin, jolloin valoisa aika osuu paremmin iltoihin, eikä sähkövaloa silloin tarvita yhtä paljon.

Häggblomin kansalaisaloitteessa todetaan, että tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, ettei pohjoisen leveyspiirin kesäaika ole aiheuttanut näkyvää energiankulutuksen vähenemistä. Ennen kaikkea pitkien kesäpäivien vuoksi.