Suomessa kesäaikaan on siirrytty vuosittain aina vuodesta 1981 saakka. Siirtelyllä on omat hyötynsä ja haittansa.
Kelloja siirretään jälleen tunti eteenpäin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello 03.00.
Suomessa kelloja on siirretty talviajasta kesäaikaan vakituisesti vuodesta 1981 saakka, mutta ensimmäisen kerran viisareita veivattiin jo sota-aikoina.
Saksassa ja Isossa-Britanniassa kesäaika otettiin käyttöön jo ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1916.
Suomi puolestaan kokeili ensimmäisen kerran kesäaikaan siirtymistä toisen maailmansodan aikaan vuonna 1942.
– Sota on tuonut tämän tarpeen. Ajateltiin, että kelloja siirtämällä säästettäisiin valoisia tunteja, jolloin töitä voitaisiin tehdä myöhempään iltaan asti, kertoo THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen Huomenta Suomessa.
– Ihmisethän noudattavat kelloa hyvin tarkasti, ja se säätelee kaikkea, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Niinpä kelloja siirrettiin, kun ajateltiin, etteivät ihmiset jaksa herätä aamulla aikaisin, vaan vasta, kun tulee valoisaa.
Miksi kellojen siirto rasittaa ikääntyneitä? Juttu jatkuu videon alla.
3:08
Kellojen siirtely vakiintui maailmalla 1970-luvulla. Tuolloin kesäaikaan siirtymistä perusteltiin energian käyttöön liittyvillä syillä, sillä maailmanlaajuinen öljykriisi pakotti säästämään energiaa.
Energiaa säästyi, kun aamuisin kesäaikaan siirryttäessä valaistusta tarvittiin myöhemmin. Tällä energiansäästöllä on nykypäivänäkin eniten merkitystä keväisin ja syksyisin.
Lue myös: Kumpaan suuntaan kelloja siirretään? Helppo muistisääntö auttaa
Suomessa lähes viimeisenä käyttöön
Suomessa kesäaikaan siirtyminen vakiintui lähes viimeisenä Euroopassa.
Kellojen siirtelystä eivät kaikki pitäneet, ja asiaa vastustettiin muun muassa maaseudulla viljelijöiden parissa, sillä maatalousyhteiskunnan elämänrytmi oli toisenlainen.
Aamuvarhain työnsä aloittaneiden tilallisten parissa niin sanottu normaaliaika eli talviaika sai kannatusta, sillä pysyvässä talviajassa aurinko nousi varhain myös kesällä.
Suomessa kesäaikaan siirtymisen on tutkittu lisäävän valon määrää eniten koko Euroopassa, jopa yli 400 tuntia ihmisten valveillaoloaikana. Kellojen siirtelystä hyödytään Suomessa juuri keväisin ja syksyisin.
– Asia on siinä mielessä hyvin yksinkertainen, että valohan ei sinänsä lisäänny, mutta valon määrä valveillaoloaikana lisääntyy, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Tiera Laitinen MTV Uutisille.
Siirtely takaa valoisammat kevät- ja syysillat ja sen, että keväisin ja syksyisin aurinko ei nouse liian aikaisin suhteessa heräämiseen.
– Kun aurinko nousee nyt jo varhain, kellojen siirtelyllä siirretään auringonnousun aikaa. Kellojen siirtelyn idea on se, että ihmiset heräisivät auringonnousun aikaan, Laitinen sanoo.
Lue myös: MTV kysyi kansalaisten mielipidettä kellovenkslauksesta: Tarja eläisi vain kesäajassa, Artoa ei kiinnosta
Siirrolla terveysvaikutuksia – tutkimusprofessori kritisoi
Kellojen siirtelyllä on todettu kuitenkin olevan myös terveydellisiä vaikutuksia.
– Kun kelloa siirretään eteenpäin kuukausiksi, se hämärtää ajantajua ja johtaa usein huonommin nukkumiseen ja väsymykseen, THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen kritisoi tapaa.
Valtion liikuntaneuvosto puolestaan näkee kellojensiirtelyn tuomassa valoisten tuntien lisämäärässä terveydelle positiivisia vaikutuksia.
Toimistoaikaan työskentelevät hyötyvät liikuntaneuvoston mukaan eniten kellojen siirtelyn tuomista valoisista tunneista.
Vuonna 2018 julkaisemassaan kannanotossaan liikuntaneuvosto perusteli asiaa sillä, että mitä pidempään arki-iltana on valoisaa, sitä todennäköisimmin ihmiset ulkoilevat.
Katso koko Partosen haastattelu: Viisarit kesäaikaan – onko kellojen siirtelyssä järkeä?
10:19