Ranskassa lokakuussa tapahtunutta opettajan surmaa on seurannut laaja keskustelu sananvapaudesta. Keskusteluun ovat osallistuneet lukuiset poliitikot presidentti Emmanuel Macronin lisäksi.
Ranskalaisten vahvat kannanotot ovat kiristäneet Ranskan välejä viime aikoina useisiin muslimimaihin.
Helsingin yliopiston lehtori Sylvia Akarin mukaan tilannetta selittävät maiden väliset näkemyserot.
– Ranskahan on maa, jossa maallistumisen periaate on tärkeä perusarvo koko maassa. Muslimien keskuudessa taas rikkomaton perusarvo on se, että islamia ja profeetta Muhammedia ei pilkata. Tässä on kaksi todella tärkeää perusperiaatetta ristiriidassa, Uutisaamussa vieraillut Akar kommentoi.
Viimeaikaiset tapahtumat ovat tulehduttaneet muun muassa Turkin ja Ranskan välisiä suhteita. Keskustelu sananvapaudesta on herättänyt närkästystä myös Egyptissä.
Egyptin presidentti Abdel-Fattah al-Sisi totesi keskiviikkona, että ilmaisunvapaudelle pitää tulla loppu, jos se loukkaa 1,5 miljardia ihmistä. Luvulla presidentti viittasin islamin kannattajiin.
Taustalla vaikuttavat vahvasti myös aikaisemmat tapahtumat. Välejä hiertää vuonna 2015 Charlie Hebdo -satiirilehden toimitukseen tehty isku, johon liittyvä oikeudenkäynti käynnistyi tänä syksynä.
Akarin mukaan presidentti Emmanuel Macron ehti suututtaa muslimiyhteisön jo ennen lokakuussa tapahtunutta opettajaan kohdistunutta iskua.
– Macron piti puheen, jossa hän hyvin tiukkasanaisesti kritisoi islamia. Hän sanoi islamin olevan kriisissä. Ihmiset kokivat, että Macron hyökkäsi koko muslimi-yhteisöä vastaan.
Erilaisia tulkintoja uskonnosta
Keskustelua sananvapaudesta hankaloittaa se, että myös yksilöiden käsitys sananvapaudesta vaihtelee.
– Ei voida sanoa, että muslimeilla olisi jonkunlainen käsitys sanavapaudesta. Heitäkin on se 1,5–1,6 miljardia maailmassa. Siellä on valtavasti erilaisia uskontulkintoja, jihadismin ja terrorismin tutkija Atte Kaleva totesi Uutisaamun haastattelussa.
Muslimeja yhdistää muun muassa sharia-laki, jonka mukaan profeetta Muhammedia ei saa pilkata. Kaleva kuitenkin muistuttaa, etteivät kaikki muslimit noudata sharia-lakia.
Akarin mukaan suhtautuminen pilkkaan ei ole riippuvainen laista.
– On hyvin vaikea kuvitella, että kukaan muslimi hyväksyisi sitä, että Muhammedia pilkataan.
Missä menee loukkauksen raja?
Ranskalainen Charlie Hebdo -satiirilehti julkaisi keskiviikkona pilakuvan, jonka kohteena oli Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan. Turkin mukaan kuvalla yritettiin levittää kulttuurista rasismia ja vihaa.
Akarin mukaan on paikallaan pohtia, kuinka pitkälle toisten loukkaamisessa voidaan sananvapauden siivillä edetä.
– En usko, että Suomessakaan lähdetään taistelemaan sen puolesta, että ihmisellä on oikeus pilkata jonkun toisen pyhiä arvoja.
Kalevan mukaan sananvapauteen lukeutuu myös se, että yksilöillä on oikeus sanoa jotain sellaista, joka voi loukata toista.
– Mielestäni länsimaiseen liberaalidemokraattiseen oikeusvaltioon kuuluu nimenomaan se, että minulla on oikeus sanoa jotain, mikä loukkaa sinua ja sinulla on oikeus sanoa jotain, mikä loukkaa minua.
– Ei minun pidä joutua pelkäämään, että jos sanon jotakin, yhtäkkiä joku tulee leikkaamaan pääni irti.