Pariisin lähellä tapahtunutta opettajan surmaa seuranneet kommentit ovat käynnistäneet paitsi vellovan kiistan Ranskan ja muslimimaiden välillä, myös korostaneet jännitteitä ranskalaisen yhteiskunnan sisällä.
Mediassa keskustelua on käyty sekularismista eli maallisuudesta, joka on periaatteena muurattu syvälle Ranskan perustuksiin. Periaatteen mukaan uskonto on erotettu valtionhallinnosta. Ylipäätään uskonto nähdään yksityisasiana, eikä esimerkiksi kouluissa saa käyttää uskonnollisia symboleja.
Vahvan ilmaisunvapauden turvin uskontoa saa kritisoida ja siitä voi tehdä myös satiiria.
Historianopettaja Samuel Paty surmattiin toissa viikolla sen jälkeen, kun hän oli näyttänyt oppilaille pilapiirroksia profeetta Muhammadista käsitellessään sananvapauden teemaa.
Opettajansurma iski maallisuuden hermoon, koska koulut nähdään paikkoina, joissa yhteiskuntaa kannattelevat periaatteet siirretään eteenpäin uusille sukupolville. Presidentti Emmanuel Macron onkin sanonut, että kamppailu on tässä suhteessa eksistentiaalinen.
Ranskassa on pidetty puheenvuoroja maallisuuden periaatteen puolesta. Viikonloppuna useiden toimittajien, juristien ja yliopistovaikuttajien allekirjoittamassa avoimessa kirjeessä vaadittiin maallisuuden vahvistamista ja asettamista arvoonsa nyky-yhteiskunnassa.
Le Journal de Dimanchen julkaisemassa kirjeessä huomautettiin, että sananvapauden kyseenalaistaminen ja julkiseen kouluun kohdistuvat hyökkäykset ovat omiaan rapauttamaan ranskalaisen yhteiskunnan demokraattisia perustuksia.
Toisaalta maallisuuskeskustelu on myös tasapainottelua: osa näkee, että maallisuuden varjolla Ranska antaa pelon ja esimerkiksi islaminvastaisuuden kasvaa.