Puolustusvoimien tietojen vuotamiseen liitetty suomalaistutkija kiistää antaneensa brittitutkijoille varusmiesten psykologisten testien tuloksia koskevaa aineistoa. Tutkijan mukaan he eivät ole edes saaneet väitettyjä tietoja, eikä mitään muutakaan aineistoa ole luovutettu luvatta muiden käyttöön.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusohjaaja Tuomas Pekkarinen oli yhdessä Roope Uusitalon ja Sari Kerrin kanssa käyttänyt Puolustusvoimilta saatua alkuperäistä aineistoa Journal of labour economics -lehdessä vuonna 2013 julkaistun tutkimusartikkelin pohjana.
Tästä on kyse:
Helsingin Sanomat uutisoi tänään Puolustusvoimien epäillystä tietovuodosta. Väitetty vuoto liittyy varusmiehillä teetettyihin psykologisiin testeihin ja niiden tuloksiin. Aineistojen käyttö on rajattu vain kotimaisille tutkijoille, mutta nyt ilmi käyneessä tapauksessa aineistoja on käsitellyt kaksi brittitutkijaa.
Tapaus sai alkunsa, kun Arkistolaitos toimitti Kansallisarkiston kehittämispäällikkö Markku Leppäsen tekemän muistion hallinto-oikeuteen. Muistiosta kävi ilmi, että brittitutkijat Edward Dutton ja Richard Lynn ovat käyttäneet puolustusvoimien psykologisten testien tuloksia artikkelinsa pohjana.
Helsingin Sanomien kysyttyä Lynniltä, mistä hän oli saanut vain suomalaisille tutkijoille varatut tiedot, kertoi hän saaneensa ne suomalaistutkija Tuomas Pekkariselta.
Pekkarisen mukaan hän tai kukaan hänen kollegoistaan ei ole kuitenkaan luovuttanut aineistoa eteenpäin.
– Tämä aineisto on peräisin jostain muualta kuin meiltä. Me olemme käyttäneet sitä vain omiin tutkimuksiimme, joihin on saatu asianmukainen käyttölupa, Pekkarinen sanoo MTV Uutisille.
Pekkarinen kertoo Oulussa asuvan brittitutkija Edward Duttonin tiedustelleen tutkijaryhmältä, mihin heidän tutkimustuloksiaan voisi käyttää.
– Hän kysyi vuonna 2013, voiko tällaisella aineistolla laskea alueellisia keskiarvoja. Sanoimme, että ei onnistu.
Kotipaikkatietoja ei ollut aineistossa
Pekkarisen mukaan aineisto oli käsitelty etukäteen siten, ettei vastauksia voinut yhdistää yksittäisiin varusmiehiin tai edes asuinpaikkoihin. Helsingin Sanomien jutussa viitatun kyseenalaisen brittitutkimuksen aineistossa on puolestaan ollut näkyvissä vastaajien kotipaikkakunnat.
– Me emme saaneet koskaan armeijalta tietoa varusmiesten asuinkunnista. Ja se on tieto, jonka he ovat esittäneet julkaisussaan.
Myöhemmin Lynn korjasi Helsingin Sanomille, että he olisivat Duttonin kanssa käyttäneet artikkelinsa pohjana vain Pekkarisen, Uusitalon ja Kerrin tutkimuksen tuloksia. Pekkarisen mukaan tämä ei kuitenkaan ole mahdollista.
– En näe mitään mahdollisuutta siihen, että aineisto olisi meiltä peräisin. Eri kysymys on sitten, onko tutkimustuloksiamme käytetty jotenkin luovasti. Silloinhan ei ole kysymys aineistosta vaan tutkimustuloksista, jotka ovat julkista tietoa.
– Suoraan niitä numeroita ei meidän tutkimustuloksistamme tai edes alkuperäisestä aineistoistamme pysty laskemaan. Siinä on kyse sellaisista tiedoista, mitä ainakaan minä en osaisi niiden datojen avulla laskea.
Ovatko britit Dutton ja Lynn siis käyttäneet suomalaistutkijoiden tuloksia luovasti tai jopa keksineet omassa tutkimuksessaan esittämänsä varusmiesten kotipaikat päästään?
– Se on yksi mahdollisuus, mutta en voi sanoa, mitä he ovat tehneet.