Koronaviruspandemian aikana kulttuuriala on saanut osakseen myös vähättelyä. Joidenkin mielestä kulttuurialalla työskentelevät eivät tee "oikeaa työtä". Muusikko Anssi Kela on selventänyt ihmisille Facebook-tilillään, kuinka paljon esimerkiksi yökerhokeikka voi työllistää.
Laulaja Erika Vikman sai sosiaalisessa mediassa pöyristyttävän viestin. Sen kirjoittaja vähätteli väkevin sanoin kulttuurialaa.
– Siis tiedän, ettet tykkää tästä näkökulmasta, mutta ettehän te kulttuurialalla tee varsinaisesti mitään. Muuta kuin kulttuuria. Kaikkihan olisi kulttuurialalla (koska se on kivaa) ellei se olisi niin riskialtista. Ei todellakaan kuulu tukea ”kulttuurin” ”tekijöitä” valtion budjetista yhtään enempää. Nyt vaan opiskelemaan joku oikea ammatti, viestissä lukee.
Vikman ei jäänyt sanattomaksi vaan julkaisi saamansa viestin Twitter-tilillään saadakseen aikaa keskustelua aiheesta.
– Vastaanotin tämän viestin Instagramin inboxiin. Ala on ollut vuoden ilman töitä/tukia. Kyseisessä viestissä välittyy erittäin toksinen asenne kulttuurialaa kohtaan. Haluamme herättää keskustelua. Osaisitko kuvitella maailmaa ilman kulttuuria? Vikman kirjoittaa.
Koronaviruspandemia on runnonut erityisesti kulttuuri- ja tapahtuma-alaa, kun rajoitusten vuoksi keikkoja ja muita tilaisuuksia on ollut lähes mahdoton järjestää.
LUE MYÖS: SK: Paula Vesalalta väkeväsanainen ulostulo – "Heiluttaisin kirvestä Marinin ja Kiurun suuntaan”
Myös muusikko Arttu Wiskari on jakanut Vikmanin saaman viestin Twitterissä. Myös Wiskari haluaa kirvoittaa keskustelua aiheesta.
– Tällaiset viestit ovat ihan hemmetin surullisia, mies kirjoittaa.
Wiskari toteaa toisessa twiitissään, että samankaltaisia viestejä voisi löytyä myös hänen omasta inboxista.
– Näitä saman tyyppisiä viestejä voisi kaivaa roppakaupalla omasta inboxista. Kukaan esiintyjä ei varmasti halua, että tapahtumia nyt järjestettäisiin, mutta jossain on menty vikaan kun keskustelun taso on lähtökohtaisesti ”siitäs sait”.
Moni twiittaaja on kauhistunut viesteistä.
– Kulttuuria on ylivoimaisesti eniten ikävä, kun ei ole päässyt yhteenkään konserttiin, teatteriin tai elokuviin pitkään aikaan. Tärkeä ala! Niin paljon köyhempiä olisimme ilman teitä, Twitterissä kirjoitetaan.
Wiskari kehottaa Twitter-kansaa lukemaan muusikko Anssi Kelan Facebook-päivityksen, jossa hän avaa sitä, kuinka paljon keikkailu työllistää kokonaisuudessaan ihmisiä.
Kuinka monta ihmistä keikat työllistävät?
Kela on törmännyt korona-aikana juuri samanlaisiin mielipiteisiin kuin Erika Vikman, eli jossa kulttuurialaa vähätellään ja vähättelijöiden mukaan sitä ei pitäisi lainkaan tukea valtion puolelta.
Kela kertoo esimerkin kautta, kuinka monta ihmistä illan keikka yökerhossa työllistäisi. Ajatusleikissä keikka olisi myyty lähes loppuun.
Kela kertoo työllistävänsä bändissään neljä soittajaa, ja he jakavat keikkatuotot viiteen osaan. Kaikki saavat samansuuruisen palkkion. Lisäksi keikka vaatii ääniteknikkoja.
– Olemme viime vuodet venyttäneet penniä, ja tehneet keikkoja kahdella ääniteknikolla. Ensi kesäksi on kuitenkin pestattu kolmaskin teknikko. Jännää nähdä, onko meillä hommia, Kela kirjoittaa.
Äänitekniikka pitää puolestaan vuokrata yrityksiltä. Kalustofirmasta kaksi henkilöä tulee laittamaan tekniikan pystyyn ennen keikkaa ja vie sen jälkeen sen pois.
Kelan keikoille on myös oma keikkamyyjä. Yritys työllistää toimistollaan noin kolmekymmentä henkeä. Liput myy puolestaan lipunmyyntitoimisto, joka myös työllistää suunnilleen saman määrän ihmisiä.
Myös keikan järjestäjät, tässä tapauksessa yökerho työllistää niin tarjoilijoita kuin järjestyksen valvojia. Keikkoja varten Kela tarvitsee myös autovuokraamoja, sillä heillä ei ole omaa kuljetuskalustoa. Soitinliikkeet ovat myös tiuhaan käytössä, sillä paljon käytössä olevat soittimet vaativat kokoaikaista käyttöä.
Paikalliset taksit saavat myös osansa, kun keikkakansa kulkee paikalle usein mittariautoilla. Kela kuitenkin korostaa kirjoituksessaan, etteivät taksiyritykset ole riippuvaisia kuitenkaan artistien keikoista, vaan tuloja tulee muualtakin.
Keikkaillasta hyötyvät myös panimot, hotellit ja ravintolat, jonne keikkakansa saattaa mennä ennen ja jälkeen keikan, sekä tietenkin siivouspalvelut.
– Tuollaista se suunnilleen oli, kun meillä oli vielä keikkoja. Todennäköisesti hyötyjien ketjusta saisi vielä pidemmän jos tätä miettisi oikein ajan kanssa. Esimerkkikeikkamme tapahtui baarissa. Jos samalla tavalla kuvattaisiin festivaalia, niin vaikutukset tapahtuman työllistävyyteen ja paikkakunnan liike-elämälle liikkuisivat vielä aivan eri kerroksissa, Kela kirjoittaa.
Lue koko päivitys tästä.