Entinen ruotsalaiskiekkoilija masentui uransa jälkeen ja päätyi traagiseen ratkaisuun – poika kertoo isänsä tarinaa auttaakseen muita: "Tiesin välittömästi, että hän oli kuollut"

Ruotsin jääkiekkopiirejä järkytti helmikuussa suru-uutinen Mikael von der Geestin kuolemasta. Urallaan kolme kautta maan pääsarjassa pelannut ex-kiekkoilija tappoi itsensä 50 vuoden iässä.

Geestin Marcus-poika kertoi Väesterviks-Tidningenin haastattelussa isänsä viimeisistä vuosista, jotka olivat vaikeuksien sävyttämät aina siitä lähtien, kun isä lopetti kiekkouransa 34-vuotiaana keväällä 2004.

Kuten niin monet muutkin urheilijat, Geest kaipasi kaukalossa kokemiaan tunteita uransa jälkeen. Hän täytti tyhjyyttä muun muassa uhkapeleillä.

Marcus von der Geest kertoo olleensa tietoinen isänsä uhkapeliongelmasta jo viisi vuotta sitten, mutta perheessä ei ollut tapana keskustella vaikeista asioista.

– Isä halusi ratkaista kaiken itse, eikä hän halunnut osoittaa heikkouttaan. Hän häpesi, Marcus von der Geest sanoi haastattelussa Expressenin mukaan.

Viime kesänä isä myönsi ongelman pojalleen. Tuossa vaiheessa tilanne oli jo muutenkin paha.

– Hän ei käynyt töissä, ja hän vietti yhä vähemmän aikaa ystäviensä kanssa. Hän ei halunnut olla tekemisissä perheensä kanssa kuin ajoittain. Yritin auttaa pyytämällä häntä luokseni ja innostamalla häntä palaamaan jääkiekon pariin jossain muodossa. Tiesin, että hän halusi olla mukana.

Mikael von der Geest kuoli 9. helmikuuta, eikä Marcus-poika unohda tuota päivää milloinkaan.

– Hänen kumppaninsa Pärnilla soitti seitsemältä sunnuntaiaamuna täysin murtuneena. Isä oli lähettänyt Pärnillalle yhdeltä yöllä viestin, jossa hän tunnusti rakkauttaan. Ja sitten hän ei tullut yöksi kotiin. Tiesin välittömästi, että isä oli kuollut.

Poliisi löysi Mikael von der Geestin ruumiin myöhemmin samana päivänä.

Marcus von der Geest kertoo perheen tarinaa auttaakseen muita, jotka ovat mahdollisesti vastaavassa tilanteessa.

– Haluamme kertoa, miten mielenterveyden ongelmat saattavat ilmetä. Haluamme ihmisten ymmärtävän, että tällainen sairaus vaikuttaa koko perheeseen ja se voi olla olemassa vaikkei se olisikaan näkyvillä. Ihmisiä ei pitäisi tuomita niin helposti.

Lue myös:

    Uusimmat