Asiantuntijan mukaan tietomurtojen rikostutkinta on hidasta.
Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrosta epäilty Julius Kivimäki otettiin kiinni viime perjantaina Ranskassa.
Kiinniotto tapahtui yksityisissä tiloissa ja sen suoritti Ranskan poliisi, sillä miehestä oli tehty eurooppalainen pidätysmääräys.
Entiselle poliisille, nyt tietoturva-asiantuntijana toimivalle Antti Kuritulle niin Kivimäki kuin tietomurtokin ovat tuttuja.
Noin kymmenen vuotta sitten Kurittu oli Helsingin poliisilaitoksella rikostutkijana. Samaan aikaan Kivimäkeä epäiltiin rikoksista. Kivimäki sai tuolloin Kuritun mukaan tuomion ”useista kymmenistä tuhansista tietomurroista”.
– Silloinkin pelattiin aika isoilla skaaloilla.
Vastaamon tietomurtoa hän selvitti Nixu-tietoturvayhtiössä, jossa tarkoituksena oli tutkia, miten murto oli teknisesti tapahtunut.
– Laitoimme sen käytännössä leikkauspöydälle ja avasimme sen.
Hän sanoo yksityisen puolen työn loppuneen melko pian, kun palvelin oli saatu tutkittua.
Kurittu kuvailee epäillyn kiinnisaamista pitkäksi prosessiksi.
– On ollut hienoa katsoa, että Suomen poliisi on onnistunut yksilöimään epäillyn ja hän on löytynyt.
Kurittu muistuttaa, että rikostutkinta on hidasta varsinkin silloin, kun tutkitaan teknisiä indikaattoreita. Poliisilla on ollut hänen käsityksensä mukaan valtava määrä dataa tutkittavanaan.