Päätön ruumis makasi Helsingin Kampissa palavan linja-auton vieressä 30. marraskuuta vuonna 1939. Neuvostoliitto oli juuri aloittanut Suomen kaupunkien pommittamisen.
Puna-armeijan SB2-pommikoneet lensivät matalalla ja tiputtivat pomminsa Suomen pääkaupunkiin. Talvisota oli syttynyt ja sen ensimmäisiä uhreja olivat Helsingin pommituksissa surmansa saaneet 91 ihmistä.
Kai Häggmanin, Teemu Keskisarjan ja Markku Kuisman kirja 1939 kertoo, että yksi silminnäkijä Helsingin pommituksille oli muuan yhdysvaltalainen toimittaja Martha Gellhorn, joka majaili tuolloin kaupungissa.
Lue myös: Talvisota vaati yllättäviäkin ponnistuksia: Suomalaisten nokkela "kusi-innovaatio" suojasi hevosen penistä ja pelasti ihmishenkiä
Kirjan mukaan Gellhorn oli räjähdykset kuultuaan suunnistanut hotelli Kämpistä kohti palavia rakennuksia. Kampin linja-autoasemalla piha oli täynnä palavia autoja ja palopommi oli osunut viereiseen Maanviljelijäin Maitokeskukseen.
Yhden palavan bussin kyljessä makasi päätön ruumis, jolla oli jalassaan siististi paikatut nahkakengät. Ilmahyökkäyksen raakuuden myötä modernin sodankäynnin terrori iski vasten kaupunkilaisten kasvoja.