Turun ainoa suomalais-venäläinen päiväkoti Miska-talo juhli nelikymppisiään. Lasten määrä on moninkertaistunut perustamisvuosiin verrattuna.
Turussa elettiin marraskuuta 1980, kun venäjänkielinen leikkikoulu avasi ovensa. Leikkikoulun kannatusyhdistys perustettiin Suomi–Neuvostoliitto-seuran piiritoimistossa, ja myös Neuvostoliitto tuki leikkikoulua aktiivisesti.
Aluksi leikkikoulussa oli vain seitsemän lasta ja toiminta toteutettiin Turun kaupungin kerhohuoneiston tiloissa.
– Leikkikoulu sai nopeasti tuulta purjeisiin ja jo kaksi vuotta myöhemmin lapsia oli yli 40, kertoo Ekaterina Tähkäpää, nykyinen suomalais-venäläisen päiväkodin eli Miska-talon johtaja.
Vuonna 1986 leikkikoulutoiminta muuttui päiväkodiksi ja Miska-talosta tuli ensimmäinen kielipainotteinen päiväkoti Turussa.
Tasapuolinen kielikylpy
Kysyntä suomalais-venäläiselle päiväkodille on kovaa, eikä ihme. Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että Suomessa asuvista vieraskielisistä lähes joka neljäs puhuu äidinkielenään venäjää. Viime vuoden lopussa Suomessa asui noin 180 eri ulkomaan kansalaisuusryhmää, joista ylivoimaisesti suurin ryhmä olivat Viron kansalaiset. Toiseksi eniten Suomessa asuu Venäjän kansalaisia.
Kun pääkaupunkiseudulla suomalais-venäläisiä päiväkoteja on useita, pelkästään Helsingin alueella viisi, Turun seudulla Miska-talo on edelleen ainoa laatuaan. Tähkäpään mukaan lapsia on ollut alusta alkaen sekä Turusta että naapurikunnista, ja usein Turun keskustassa sijaitsevaan Miska-taloon on jonoa.
Päiväkodissa on aina ollut lapsia niin suomenkielisistä, kaksikielisistä ja kuin täysin venäjänkielisistäkin perheistä. Suurin osa lapsista on kuitenkin kaksikielisistä perheistä, ja molempia kieliä opetellaan tasapuolisesti.
– Venäjän ja suomen kielen sekä kulttuurin opetus näkyy kaikessa toiminnassamme. Henkilökunnastamme noin puolet on venäjänkielisiä ja puolet suomenkielisiä, Tähkäpää sanoo.
Kaikki tuokiot Miska-talossa toteutetaan vuorotellen venäjän ja suomen kielellä. Tähkäpää kertoo, että sillä tavalla lapset huomaamattaankin toiminnan ja leikin lomassa oppivat molempia kieliä.
– Joskus on myös niin, että lapsi ei syystä tai toisesta yritä kommunikoida itselleen vieraalla kielellä, mutta se ei tarkoita, etteikö hän oppisi. Kyse on siitä, että toiset lapset tarvitsevat enemmän aikaa kuin toiset, Tähkäpää havainnollistaa.
Haaveena isommat tilat
Tähkäpään mukaan päiväkodin tavoite on pysynyt samana koko 40 vuoden ajan.
– Suvaitsevaisten kansalaisten kasvattaminen.
Tämä tarkoittaa Tähkäpään mukaan sitä, että Miska-talon lapset kasvavat ympäristössä, jossa erilaisuus, monikulttuurisuus ja -kielisyys on normi. Tavoitteena on opettaa lapsille sellainen maailmankuva, jossa kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita ja kaikki kielet sekä kulttuurit yhtä uniikkeja.
Päiväkodin johtajan mielestä rasismia ei päiväkodissa ole koskaan näkynyt.
Tulevaisuudessa vieraskielisten päiväkotien tarve todennäköisesti lisääntyy, sillä ulkomaalaisten osuus Suomessa jatkaa kasvamistaan. Kun ulkomaan kansalaisia oli vuonna 1990 Suomessa 26 255, viime vuoden vastaava luku oli jo 267 629. Tilastoissa ei ole huomioitu esimerkiksi kaksikielisiä perheitä, joissa sekä vanhemmilla että lapsilla on todennäköisesti Suomen kansalaisuus, joten todellisuudessa vieraskielisten osuus on vieläkin suurempi.
Tähkäpää toivookin tulevaisuudessa muuttoa uudempiin ja isompiin tiloihin, joissa myös esteettömyys on huomioitu paremmin. Mikäli isommat tilat saadaan, Tähkäpää ei kuitenkaan haluaisi luopua Miska-talon kodinomaisesta tunnelmasta ja pienryhmistä, joissa varhaiskasvatus toteutuu johtajan mielestä tällä hetkellä mallikkaasti.
– Me pystymme ehkä suuriin päiväkoteihin verrattuna paremmin vastaamaan perheiden tarpeisiin ja muokkaamaan toimintaamme tarvittaessa nopeassakin aikataulussa.