Alzheimer-tutkimuksessa on tapahtunut läpimurto, joka voi näkyä potilaiden elämässä jopa jo ensi vuonna, kertoo Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikön johtaja.
Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa eli laaja-alaista henkisten kykyjen heikentymistä aiheuttava sairaus. Se on lisääntynyt Suomessa ja muualla maailmassa väestön ikääntyessä.
Samaan aikaan tautia on ryhdytty myös tutkimaan yhä enemmän.
Itä-Suomen yliopiston aivotutkimusyksikön johtajan Eino Soljen mukaan Alzheimer-tutkimuksessa on tapahtunut vastikään läpimurto.
– Monissa eri tutkimuksissa on pystytty osoittamaan eri puolilla maailmaa, että Alzheimerin taudin aivoihin kerryttämät muutokset pystyään aika luotettavasti selvittämään verikokeesta, Solje kertoo Huomenta Suomen haastattelussa.
– Nyt on sen aika, että läpimurtotutkimustulokset saadaan siirrettyä kliiniseen arkeen ja hyödyttämään potilaiden ja heidän läheistensä elämää.
Katso koko keskustelu videolta. Juttu jatkuu videon alla.
11:34
Nopeuttaa hoitoa
Se, että aivomuutokset voidaan nähdä verikokeissa, helpottaa Soljen mukaan diagnoosin tekemistä ja nopeuttaa hoitoon pääsyä.
– Sen avulla voitaisiin välttää kalliit ja monimutkaiset tutkimukset, joiden saatavuudessakin on rajoitteita.
Nopeimmillaan tällainen verikoe voisi Soljen mukaan olla saatavilla jo ensi vuonna.
– Se olisi aikamoinen kohennus nykytilanteeseen.
Lue myös: Alzheimerin tauti havaittiin verikokeella: "Elämme ehdottomasti muutoksen aikoja"
"Olemme hyvin toiveikkaita"
Aivosäätiön toimitusjohtajan Jenni Pajusen mukaan juuri nyt eletään hyvin toiveikasta aikaa muistisairauksien tutkimuksessa.
– Olemme hyvin toiveikkaita sen suhteen, että ihan lähitulevaisuudessa olisi mahdollista saada huomattavasti parempia hoitoja Alzheimerin tautiin ja muihin muistisairauksiin. Toivottavasti myös ihan parantavia hoitoja.
– Mutta että se olisi mahdollista, tutkijat tarvitsevat riittävät resurssit työhönsä, Pajunen muistuttaa.
Pajusen ja Soljen mukaan tutkimusta on tärkeää tehdä myös Suomessa.
– Riskimutaatiot suomalaisessa perimässä poikkeavat jonkin verran siitä, millaisia nähdään vaikkapa toisella puolella maapalloa Japanissa. Meidän elintapammekin poikkeavat monista muista maista, Solje toteaa.
– Esimerkiksi japanilaiset löytävät omassa tutkimuksessaan varmasti ratkaisuja heidän väestössään oleviin ongelmiin. Jos me haluamme löytää ratkaisut, jotka vastaavat nimenomaan suomalaisten perimää ja riskitekijöitä ja tarjoavat räätälöityjä ratkaisuja, joilla meidän väestöllemme saadaan parempi tulevaisuus, meidän täytyy tutkia Suomessa.
Lue myös: Tiesitkö? Tämä oire voi olla merkki Alzheimerin taudista
Hoito räätälöidään
Solje muistuttaa, että muistisairaudet ovat joukko hyvin monenlaisia tauteja ja hoito perustuu juuri räätälöintiin.
– Sitä voisi verrata vaikkapa sydän- tai syöpäsairauksiin. Mitään näistä ei voi hoitaa sokkona, Solje kuvaa.
– Jo nykyisellään hoidon räätälöinti ja lääkkeiden valinta perustuu siihen, että tiedetään, mitä hoidetaan. Jos diagnostiikka kohentuisi huomattavasti, se olisi toivottavasti aikamoinen kannustin lisätä teollisuuden investointeja muistisairauslääkkeiden kehittämiseen.
Aivopesuri herättää kiinnostusta
Pajusen mukaan Suomessa on kovatasoista muistisairauksien ja muiden aivosairauksien tutkimusta.
Viime aikoina eniten kiinnostusta on herättänyt muun muassa Oulun yliopiston aivopesuri. Oulun yliopistollisen sairaalan syöpäosastolle saadulla pesukoneella pystytään avaamaan veri-aivoeste, joka estää vesiliukoisten lääkkeiden pääsyn aivoihin, ja pesemään aivoihin kertynyttä sairauksia aiheuttavaa kuona-ainetta pois.
Lue lisää: Keksintö, joka voi mullistaa Alzheimerin ja aivokasvainten hoidon – Oulussa pestään aivoja nyt ihan kirjaimellisesti!
Tekemistä riittää silti, etenkin resurssoinnissa. Pajusen mukaan 25 vuoden aikana muistisairauksien tutkimukseen on laitettu Suomessa saman verran rahaa kuin syöpäsairauksien tutkimukseen vuodessa.
– Aivosairaudet ovat inhimillisesti hirvittävän raskaita paitsi sairastuneelle itselleen myös hänen läheisilleen. Ne aiheuttavat tietenkin myös yhteiskunnalle erittäin suuret kustannukset, jotka kasvavat koko ajan väestön ikääntyessä, Pajunen sanoo.
– Tällä hetkellä on arvioitu, että muistisairauksista tule noin kaksi miljardia euroa [vuodessa], joista noin miljardi suoraan hoitokustannuksia ja toinen omaishoidon kautta. Jos tutkimuksen kautta pysytään kehittämään yhä parempia hoitoja ja ennalta ehkäisemään sairastumista, sillä on erittäin iso yhteiskunnallinen merkitys.
Kuuluvatko vanhuus ja höperyys yhteen?
Muistisairauksien on ajateltu aiemmin yleisesti liittyvän vanhuuteen ja olevan jopa normaali osa ikääntymistä.
Solje uskoo, että asenneilmapiiri on muuttumassa.
– Enää ei ajatella, että luonnollinen osa elämää olisi höperöityä – niin kuin ei ajatella myöskään, että olisi luonnollista, että sydän alkaa pettää tai tulee syöpäsairauksia. Siinä on tapahtunut paljon hyvää.
Toisaalta Alzheimer on lisääntynyt myös työikäisten keskuudessa
– Siihen varmaan kytkeytyy sellainen hyvä uutinen, että meillähän perimä ei ole muuttunut 15 viime vuoden aikana yhtään mihinkään. Eli jos työikäisten Alzheimerin taudin määrä nousee, sille pitäisi kaiken järjen mukaan olla jokin ulkoinen ympäristötekijä, eli elintapa tai jokin muu selitys. Se pysytään eliminoimaan, kun se vain pystytään tieteen keinoin tunnistamaan, Solje uskoo.
Pajusen mukaan Suomessa on tehty pitkäjänteisesti myös muistisairauksien ennaltaehkäisevää tutkimusta.
– Siinä on saatu tieto, että jopa 40–45 prosenttia muistisairauksista olisi mahdollista paremmilla elintavoilla siirtää eteenpäin. Puhutaan siis liikunnan harrastamisesta, pitkäaikaisen stressin välttämisestä, verenpaineen ja kolesterolin seuraamisesta, terveellisestä ruokavaliosta. On saatu evidenssiä, että nämä ovat muistisairauksissa kuten muissakin aivosairauksissa yllättäen isossa roolissa, Pajunen sanoo.
– Eli jos on sukurasite sairastua Alzheimerin tautiin, siitä huolimatta ja kenties jopa enemmän on vaikutusta omilla valinnoilla, omaan elämäänsä, Solje tähdentää.
Lauantaina 21. syyskuuta on Alzhemer-päivä.
Lue myös: Alzheimerin tauti vaikuttaa yleistyvän työikäisillä suomalaisilla: "Ilmaantuvuus liki kaksinkertaistui"
Mikä Alzheimer?
Lähde: Terveyskirjasto. |