Ensi vuonna voit valita hoitopaikkasi – julkiseen terveydenhuoltoon joustoa

Oman kuntansa terveyskeskuksista on voinut valita mieleisensä vapusta 2011 lähtien, kun uusi terveydenhuoltolaki tuli voimaan. Vuonna 2014 valinnanvapaus laajenee oman kunnan ulkopuolelle.

– Jatkossa omasta hoidosta vastaava terveysasema voidaan valita julkisen terveydenhuollon piiristä mistä päin Suomea hyvänsä. Valinnanvapaus koskee myös julkista erikoissairaanhoitoa. Erikoissairaanhoitoon tarvitaan kyllä jatkossakin hätätilanteita lukuun ottamatta lähete, mutta tammikuusta lähtien potilas saa itse valita kaikista Suomen julkisista erikoissairaanhoidon sairaaloista sen, johon haluaa lähetteen laitettavan, lääkintöneuvos Jukka Mattila sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo.

– Potilaalla ei ole mitään velvoitetta kertoa, miksi haluaa juuri sinne, minne haluaa. Lähetteen kirjoittavan lääkärin tehtävänä on varmistaa, että potilasta syystä tai toisesta miellyttävässä sairaalassa on riittävä osaaminen asian hoitamista varten.

Mattila kertoo, että uudistuksella pyritään parantamaan julkisen terveydenhuollon asiakaslähtöisyyttä.

– Suomalaista julkista terveydenhuoltoa on arvosteltu ihan syystäkin hyvin jäykäksi ja organisaatiolähtöiseksi. Nykyaikainen ihminen haluaa itse päättää, kuka häntä hoitaa ja missä.

Ihmisten tekemien valintojen uskotaan myös ohjaavan palvelujärjestelmää kehittymään.

– Kun ihmiset valitsevat hyvin toimivia terveyskeskuksia ja sairaaloita ja vievät niihin rahaa, kyseiset yksiköt voivat kehittää toimintaansa vielä paremmaksi. Toisaalta samalla heikommin pärjäävien paikkojen tulot heikkenevät, mikä kannustaa niitäkin kehittämään toimintaansa, etteivät hommat loppuisi kokonaan.

Sari Gustafsson/Lehtikuva

Tiedon vaihto ja hoidon jatkuvuus tärkeää

Jos omaa terveyskeskustaan haluaa vaihtaa, siitä pitää ilmoittaa sekä hoidosta nykyisin vastuussa olevaan terveyskeskukseen että siihen terveyskeskukseen, jossa jatkossa haluaa käydä.

– Terveysasemien on tärkeää pystyä vaihtamaan keskenään tietoa hoitoon liittyvistä asioista. Minkäänlaista lomaketta vaihtoa varten ei ole tehty, vaan ilmoitus tehdään vapaamuotoisesti. Osa terveyskeskuksista on helpottanut käytäntöä niin, että suullinenkin ilmoitus riittää.

Kun terveysasemaa on vaihtanut, valintaa saa muuttaa aikaisintaan vuoden kuluttua.

– Tämä johtuu siitä, että varsinkin pitkäaikaissairaiden hoidon laatuun vaikuttaa merkittävästi hoidon jatkuvuus. Lakiin tehdyllä kirjauksella halutaan kannustaa pitämään siitä huolta, ettei asioinnista tulisi yksittäistä hyppelyä paikasta toiseen, Mattila sanoo.

Helppo pääsy hoitoon tärkein peruste

Onko odotettavissa, että vuodenvaihteen jälkeen jonot tietyillä terveysasemilla kasvavat ja toisilla tyhjenevät?

– Kovin äkillisiä muutoksia tuskin tapahtuu. Vuoden 2011 lakimuutoksen jälkeen isommissa kaupungeissa, joissa on oikeasti ollut valinnanmahdollisuuksia terveysasemien suhteen, paikkaa vaihtaneiden ihmisten osuus on ollut muutaman prosentin luokkaa. Ihmiset tuntuvat aika lailla luottavan oman terveysasemansa tai sairaalansa laatuun ja haluttavuuteen. Tärkein peruste terveyspalveluiden käytössä on aina ollut se, että hoitopaikkaan on helppo päästä.

– Aika suuri osa terveydenhuollon ammattilaisista on pikemmin huolissaan siitä, että he hukkuvat töihin.

Mattila muistuttaa, että toisen paikkakunnan terveyspalveluja on tietyllä tavalla ollut helpompaa käyttää jo vuodesta 2011 lähtien.

– Jos ihmisellä on sairaus, joka vaatii kontrollia tai toimenpiteitä sinä aikana, kun on vaikka mökillä, niin mökkipaikkakunnan terveyskeskuksen tai sairaalan palveluiden käyttämiseen ei tarvita enää mitään maksusitoumuksia. Palvelut kuuluvat oikeuksiin, kunhan mökkipaikkakunnalle toimitetaan hoitosuunnitelma kolme viikkoa aikaisemmin.

Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva