Ennen taideteokset komeilivat pankkien seinillä, jotta ihmiset uskalsivat tallettaa rahansa – nyt Nordean aarteet olivat esillä harvinaisessa näyttelyssä

21.5.1862 hänen keisarillinen majesteettinsa Aleksanteri II myönsi Suomen Yhdyspankille toimiluvan. Nordean kaukaisen edeltäjän 160-vuotisjuhlaa ja samalla Nordean taidesäätiön 20-vuotisjuhlaa juhlittiin näyttävällä otoksella Suomen taiteen historiasta ja säätiön mittavasta kokoelmasta.

Juhlanäyttely oli esillä lauantaina Suomen Yhdyspankin entisessä pääkonttorissa Helsingin keskustassa. Tilaisuus on harvinainen. Edellisen kerran rakennus oli avoinna yleisölle vuonna 2018, tosin koronapandemia peruutti ainakin yhden aukiolon sitä ennen.

Näyttelyssä oli esillä 30 maalausta säätiön kokoelmista. Ne edustavat yli 150 vuoden jaksoa Suomen taiteen historiassa, mutta painottuvat Suomen kuvataiteen kultakauteen. Vanhimmat teokset ovat 1820-luvun alkupuolelta ja uusimmat 1980-luvulta.

Uutta ja vanhaa

Yksi näyttelyn pääteoksia on Antti Favénin maalaus taidemaalari Akseli Gallén-Kallelan 50-vuotissyntymäpäiväjuhlien jatkolta vuonna 1915. Se näyttää  harvinaisen otoksen Suomen taiteen isoja nimiä samassa kuvassa.

Joukossa ovat päivänsankarin lisäksi muun muassa kirjailija Eino Leino, kuvataileijat Eero Järnefelt ja Pekka Halonen, säveltäjä Robert Kajanus, arkkitehti Eliel Saarinen, kuten myös Havis Amandan veistäjä Ville Valgren ja Kolmen Sepän patsaan veistäjä Felix Nylund. 

– Tämä on mielettömän mielenkiintoinen henkilögalleria. Siinä on 22 tuon ajan tuon ajan kulttuurialan merkittävintä henkilöä kuvattuna samassa muotokuvassa. Monet heistä ovat sellaisia, jotka ovat yleensä olleet siveltimen toisessa päässä, sanoo Nordean taidesäätion asiamies Anu Kehusmaa.

Toinen teos, jonka Kehusmaa haluaa nostaa esiin näyttelystä, on Akseli Gallén-Kallelan muotokuva Carl Gustaf Emil Mannerheimista vuodelta 1929. Teoksen tilasi vuonna 1927 Liittopankin hallintoneuvosto, jonka puheenjohtajana Mannerheim toimi. Teos on siitä harvinainen, ettei Mannerheim esiinny siinä sotilasasussa, kuten yleensä.

– Mannerheim on kuvattuna tässä siviilivaatteissa. Poikkeusellinen on myös hänen rennohko asentonsa.

Vuonna 1920 perustettu Liittopankki sulautui osaksi Helsingin Osakepankkia vuonna 1931 ja on siten yksi Nordean edeltäjäpankeista.

Teoksista nuorimmat ovat 1980-luvulta. Näihin kuuluu muun muassa Reidar SärestöniemenHyvää huomenta rakas.

Katsojan huomion kiinnittää myös teos nimeltä Fantasia. Sen maalasi tilauksesta Tove Jansson Suomen Yhdyspnkin ruokalan koristukseksi vuonna 1954, eli aikana ennen kuin muumit olivat kuuluisia.

Teoksia saatu myös maksuksi veloista

Teokset ovat päätyneet Nordean halttuun useita teitä. Niitä on aikojen mittaan tilattu suoraan taiteilijoilta pankkien sisätilojen kaunistukseksi, ostettu huutokaupoista ja saatu jonkun verran myös suorituksina veloista. 

Toista sataa vuotta sitten komeilla rakennuksilla ja taiteella viestittiin asiakkaalle, että pankki on vakavarainen, toisin sanoen tallettaja uskaltaa tuoda pankille rahansa ilman pelkoa niiden menettämisestä, kertoo Nordean pankkimuseon johtaja Kukka-Maaria Nummi.

Lue myös: Kiasmassa avautui näyttely – venäläistaitelija ei tuonut teostaan, halusi kertoa vain viestinsä: "No war"

Säätiö ei hanki enää uutta taidetta ja syy tähän on hyvin käytännöllinen. Pankit toimivat yhä vähemmän rakennetuissa tiloissa.

– Toimipisteitä ollaan vähennetty ja jäljellä olevissa ollaan siirtymässä monitoimitilamalliin, mikä vähentää ympärillä olevia seiniä. Tämä on yrityiskokoelmien globaali ongelma, että taidetta kertyy varastoon, Kehusmaa sanoo.

Kehusmaa kertoo, että Nordean taidesäätiön kokoelmasta suuri osa on varastoituna Uudellamaalla. Hän kuitenkin painottaa, että taidetta pyritään saamaan esille eri näyttelyihin.

– Meidän teoksiamme kyllä näkee lainoina eri ammattimaisesti hoidetuissa museoissa kotimaassa ja ulkomailla. Meillä on aktiivinen teoslainaus. Emme suinkaan piiloittele aarteitamme, Kehusmaa sanoo.

Suomen Yhdyspankin vanha pääkonttori on avoinna yleisölle harvakseltaan. Syynä on se, että Nordea käyttää rakennusta edelleen aktiivisesti edustustilana.

Rakennus itsessään on taideteos

Yhdyspankin vanha, jugend-tyyliä edustava, pääkonttori on valmistunut vuonna 1898 ja rakennus itsessään on taideteos. Sen kivinen julkisivu on koristeltu Walter Runebergin taloudellista toimintaa kuvaavilla reliefeillä ja itse rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Gustaf Nyström. Valmistuessaan rakennuksella on merkittävä vaikutus Helsingin arkkitehtuuriin.

– Tämä oli ensimmäinen rakennus, jonka julkisivumateriaalina käytettiin luonnonkiveä, Hangon punaista graniittia. Se oli niin merkittävä teko, koska sitä ennen kaupunkirakentamisessa ei tätä materiaalia ollut käytetty. Tämä antoi esikuvan. Moni muu rakennus sen jälkeen muutettiin, kun oli nähty, että luonnonkivi sopi myös kaupunkirakentamiseen, Nummi sanoo.

Myös rakennuksen kellarissa sijaitseva pankkimuseo on varsin kiinnostava. Siellä on nähtävillä esimerkisksi harvinainen helmi suomalaisen jugendsisustuksen historiaa, kamreerin ja pankinjohtajan huone.

Seuraavan kerran avoinna heinäkuussa

Nordean taidesäätiö perustettiin vuonna 2002 hallinnoimaan Nordealle sen edeltäjäpankkien fuusioitumisten kautta kertynyttä mittavaa taidekokoelmaa. Säätiöllä on hallussaan yli tuhat teosta ja se on Suomen yksi suurimmista yksityisistä taiteen omistajista. 

Nordea perustettiin loppuvuodesta 1997, kun suomalainen Merita Pankki ja ruotsalainen Nordbanken yhdistyivät. Merita Pankki oli syntynyt vain kahta vuotta aiemmen kahden suuren suomalaispankin eli Suomen yhdyspankin ja Kansallis-Osake-Pankin fuusioissa.

Helsingin osakenpankin Yhdyspankki liitti itseensä 1980-luvun puolivälissä. Konserniin on fuusioitunut myös useita pankkeja muista pohjoismaista.

Seuraavan kerran näyttelyyn on avoimet ovet 1. ja 2. heinäkuuta.

Lue myös: Kun mieli särkyy – tällaista on psykiatrisen sairaalan potilaiden taide: "Yhden viivan vetäminen voi olla..."