Ennakkoarviot romuttuivat: Uusi alkoholilaki ei lisännytkään alkoholin kulutusta – vahvasta oluesta ei tullut kauppojen aletuotetta

Ennen lain voimaantuloa THL arvioi, että alkoholin kulutus nousisi lain myötä.

–  Kyllä lain vaikutus on ollut pienempi kuin mitä ennakoitiin, se on ihan selvä asia, myöntää THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä.

Tärkein syy ennustuksen epäonnistumiseen oli hinnoittelu. Vuonna 2017 päivittäistavarakauppojen Taloustutkimuksella teettämä tutkimus ennakoi nelosoluen, siiderin ja lonkeron hinnan laskevan lain voimaantulon jälkeen noin 40 prosenttia. THL oli tuolloin samaa mieltä, mutta toisin kävi: vahvasta oluesta ja long drink -juomista ei tullut kaupan tarjoustuotteita.

–  Hintakehitys on ollut merkittävästi erilainen, kuin mitä ajateltiin. Vaikka vahvojen eli 4,7–5,5-prosenttisten oluiden ja long drink -juomien myynti on lisääntynyt merkittävästi vuodesta 2017 vuoteen 2018, alle 4,7-prosenttisten juomien ja erityisesti keskioluen myynti on vastaavasti vähentynyt, Mäkelä kiteyttää.

Hinta selittää pääosan pidemmän ajan kulutuksen laskusta

Ennalta arvioitiin, että lakimuutos voisi lisätä alkoholikuolemia 150:llä vuodessa. Arvioidun suuruisia muutoksia alkoholikuolemien määrässä joko ylös- tai alaspäin on tapahtunut 2000-luvulla seitsemänä vuonna.

Vuosina 2007─2017 alkoholinkulutus väheni viidenneksellä ja alkoholiin liittyvä kuolleisuus kolmanneksella. Kulutuksen vähenemisestä merkittäväosa eli 56 prosenttia selittyi mallituksen mukaan alkoholiverojen korotuksilla ja kaikkiaan 70 prosenttia erilaisilla hintaan ja talouteen liittyvillä tekijöillä.

– Talous selittää merkittävästi sitä, miksi me juomme nyt vähemmän. Se voi olla myös impulssi, joka saa sitä kulttuuria muuttumaan. Ihmisten mielissähän kilpailee koko ajan erilaisia ajanvietemahdollisuuksia. Kun yksi menettää houkuttavuuttaan vaikkapa kalliin hinnan takia, antaa se samalla tilaa ja mahdollisuuksia muille, Mäkelä sanoo