Ennuste meni hyvällä tavalla pieleen: Alkoholin kokonaiskulutus laski viime vuonna vastoin kaikkia odotuksia

Alkoholin kulutus laski viime vuonna niin vähittäiskaupassa kuin anniskeluravintoloissa. Myös Baltiasta suuntautunut matkustajatuonti väheni. Muuttunut alkoholilainsäädäntö ja Baltiassa tehdyt veroalennukset eivät kuitenkaan yllättäen lisänneet kulutusta.

Thl:n erityisasiantuntija Marke Jääskeläinen mukaan tilanteeseen ei ole yhtä ainoaa asiaa, joka selittäisi tilanteen.

– Yksi selittävä tekijä on se, että alkoholilainsäädännön muuttumiseen liittyen tehtiin ennakkoarvioita, joissa oli mukana alkoholin hinnat ja hintakehitys. Silloin veikattiin, että hinnat tulisivat tippumaan, vahvan oluen osalta jopa 40 prosenttia.

Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä hinnat eivät juurikaan laskeneet. Jääskeläisen mukaan hinnoilla on merkittävä vaikutus siihen, miten paljon alkoholia ostetaan.

Väkevien juomien tuonti Baltiasta laskenut merkittävästi

– Toinen mikä vaikuttaa asiaan on se, että Baltiasta on tuotu väkeviä juomia entistä vähemmän. Tästä syystä tuontiluvut näyttävät miinusta yli 10 prosenttia. 

– Loppuvuotta kohden mietojen juomien tuonti Baltiasta kiihtyi, muttei niin paljoa, että se olisi kompensoinut väkevien alkoholijuomien tuonnin laskun.

Eniten suomalaiset joivat olutta, jonka osuus kokonaiskulutuksesta oli lähes puolet. Väkevien alkoholijuomien osuus tilastoidusta kulutuksesta oli reilu viidennes, viinien osuus puolestaan alle viidennes ja siiderien neljä prosenttia.

– Se, että kokonaiskulutus on laskenut, on toki positiivinen asia, Jääskeläinen sanoo.

Koronvirus vaikuttaa myös alkoholin kulutukseen. Ravintoloiden ollessa suljettuina ja matkustusrajoitteiden myötä alkoholin matkustajatuonia ei myöskään ole.

– Nämä ovat kuitenkin iso osa kokonaiskulutuksesta, noin 25 prosenttia.  Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa, miltä tämä sitten loppu vuodesta näyttää.