Enestam väläytti Pohjoismaiden ja Venäjän yhteisiä sotilasharjoituksia

Enestam sanoi Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Reykjavikissa, että Pohjoismaat ovat luonnollisesti valmiita yhteistyöhön Venäjän kanssa myös sotilaallisissa kysymyksissä. Venäläisiä esikuntaupseereita on jo osallistunut pohjoismaiseen Nordic Peace -harjoitukseen.

-Nähtäväksi jää, mikäli yhteinen joukkojen harjoitustoiminta tässä yhteydessä jonain päivänä voi olla todellisuutta, Enestam sanoi. Enstam kertoi, että keskusteluja on jo käyty merivoimien yhteisistä pelastusharjoituksista esimerkiksi öljyntorjunnassa ja merionnettomuuksissa. Enestamin mukaan yhteinen harjoitustoiminta halutaan aloittaa tällaisena, mutta sitä voidaan viedä niin pitkälle, kuin yhteisesti sovitaan.

Venäjän ja Euroopan unionin yhteistyö voi Enestamin mukaan tuoda tullessaan yhteisiä harjoituksia kriisinhallinnassa ja tulevaisuudessa myös yhteisiä kriisinhallintaoperaatioita. Viro, Latvia ja Liettua saivat lupauksen entistä läheisemmästä yhteistyöstä viiden Pohjoismaan kanssa.

Pohjoismaat

Pääministeri Paavo Lipponen sanoi, että Pohjoismaiden on tulevan vuoden aikana keskusteltava siitä, miten yhteistyötä Baltian maiden kanssa voidaan konkreettisesti lisätä. Lipposen mielestä Euroopan unionin laajentuminen ja syventyminen edellyttää, että Pohjolassa ollaan valmiit ottamaan kantaa uusiin ja jopa radikaaleihin ehdotuksiin.

Baltian maiden liittymiseen Pohjoismaiden neuvostoon Lipponen suhtautuu kuitenkin varauksellisesti. Asia on nousemassa Reykjavikin kokouksen yhdeksi puheenaiheeksi konservatiiviryhmän tekemän ehdotuksen vuoksi. Sen sijaan Lipponen puhui myönteiseen sävyyn toisesta ehdotuksesta, jonka mukaan Baltian maat voisivat liittyä Pohjoismaiseen investointipankkiin, mikä helpottaisi tärkeiden infrastruktuurihankkeiden rahoittamista.

Lipposella on ensi vuonna keskeinen rooli, kun Suomi vuorollaan ryhtyy johtamaan Pohjoismaiden ministerineuvostoa eli hallitusten välistä yhteistyötä. Suomi tekee uuden avauksen kutsumalla ensi vuonna kaikkien kahdeksan maan pääministerit keskustelemaan "ikäänkuin tasa-arvoisina" yhteistyön kehittämisestä. Aiemmin balttiministerit on ajoittain tavattu kutsua vieraiksi Pohjoismaisten kollegoiden neuvottelupöytään.

Blokkiajattelu ei sovi EU:hun

Kolmen EU:ssa olevan Pohjoismaan yhteistyö toimii Lipposen arvion mukaan hyvin, mutta mitään pohjoismaista blokkia hän ei halua synnyttää EU:n sisälle. Blokkiajattelu tai ahtaiden etunäkökohtien ajaminen ei kuulu EU:hun, hän sanoi.

Tämän sanoessaan Lipponen torjui pohjoismaisen asiantuntijaryhmän ehdotuksen, että maiden pitäisi oman etunsa vuoksi puhua yhä enemmän "yhdellä suulla" muun muassa EU:ssa. Ruotsin pääministeri Göran Persson oli samoilla linjoilla. Hän totesi, että edut ovat yhteisiä monissa asioissa, mutta on myös erilaisia näkemyksiä kuten Emu-asiassa. Siksi yhteisen kannan hakeminen ei voi olla sääntö, mutta luonnollinen tomintatapa.

Lipposen mielestä pohjoismaiden yhteistyön kehittämiseksi tärkeintä olisi, että EU:n ulkopuolella vielä olevat Norja ja Islanti liittyisivät mukaan.

Kansalaisen näkökulmaa

Vetovastuun pohjoismaisesta yhteistyöstä ottava Lipponen kertoi, että Suomi haluaa edistää erityisen pohjoismaisen "kansalaissopimuksen" kehittämistä. Tavoitteena siinä on mm. poistaa loputkin vapaata liikkumista rajoittavat esteet.

Suomi on korostaa puheenjohtajakautensa ohjelmassaan muutenkin tavallaisen kansalaisen näkökulmaa nimeä myöten: "Pohjolan kansalainen 2001 - Nordbo 2001". Lipponen korosti myös yhteistyötä tietoyhteiskunnan kehittämisessä, missä kysymys on mm. siitä, että kaikilla kansalaisilla olisi mahdollisuus nykyaikaisten tietoyhteyksien käyttöön.

Yhteisten asioiden listalla pysyvät edelleen energia- ja ympäristöasiat sekä lähialueyhteistyö. Lipposen mukaan rajaesteitä tulee poistaa asteittain Itämeren alueen energiamarkkinoilta. Lähialueyhteistyössä Venäjän merkitys korostuu.

(STT)