Ensi vuoden asuntomessuilla on luvassa perinteistä suomalaista pientaloasumista suurilla tonteilla luonnonläheisessä miljöössä. Sallivan asemakaavan ansiosta Valkeakosken asuntomessualueesta muodostuu todella monipuolinen. Sinne rakennetaan sekä pieniä, nopeasti nousevia omakotitaloja että suurempia koteja vaativampaan makuun.
Energiatehokkuus tulee olemaan messujen pääteema. Lähes kaikki alueelle rakennettavat talot tulevatkin täyttämään A-energialuokan tunnusmerkit.
Suurin osa on matalaenergiataloja mutta joukossa on myös useita passiivienergiataloja. Sellainen on myös TV-talo.
– Passiivienergiatalossa lämmittämiseen kuluu energiaa vain 20% verrattuna siihen, mitä nykyiset määräykset edellyttävät. Rakennuksesta tehdään paremmin lämpöä pitävä ja siinä on terveellinen, hyvä sisäilmasto, kuvailee energia- ja lvi-tekninen suunnittelija Risto Pääjärvi (Senewa Oy).
– Jo luonnosvaiheessa laaditaan ensimmäiseksi energiataseen laskelmat, joiden avulla rakennukselle haetaan optimaalinen ratkaisu. Niissä lasketaan ulkoseinien, yläpohjan ja alapohjan eristeet sekä ikkunoiden ja ovien lämmöneristysominaisuudet.
Näistä tehdään paremmin lämpöä pitäviä kuin perinteinen rakentaminen edellyttää. Tämä edellyttää tuoretta ajattelua ja niinpä talotekniikan ja rakennesuunnittelun puolella joudutaan olemaan tarkkana.
– Erikoissuunnittelijoiden tarve tulee lisääntymään jo hyvinkin alkuvaiheessa.
Pääjärvi korostaa, ettei passiivienergiatalon rakentamisessa ole suinkaan kysymys askeettisesta kodista, jossa vähennetään toimintoja. Kyse on puhtaasti lämmönpitävyydestä. Lisäbonuksena saadaan parempi sisäilma.
– Toki passiivitalon ideologiaan kuuluu tarpeenmukaisuus sillä tavalla, ettei energiaa kuluteta turhaan. Yksi esimerkki on vaikkapa kotona/poissa -kytkin. Kun poistutaan talosta, sillä katkaistaan sähkö sellaisista laitteista, missä sitä ei tarvita. Samalla ilmanvaihto säätyy osateholle.
Tulevaisuuden talo myy sähköä verkkoon?
Kun lämmitysenergian tarve on vain viidesosa tavanomaisesta, lämmönlähdekin kannattaa valita harkiten. Aurinko on periaatteessa aina käytettävissä, joten sitä hyödynnetään myös TV-talossa. Sinne tulee aktiivinen aurinkolämmitys ja lisäksi takka, jonka yhteydessä on savukaasun lämmön talteen ottava järjestelmä lämpimän käyttöveden tuottamista ja lattialämmitystä varten.
Ilmanvaihdon tuloilma lämmitetään vyöhykekohtaisesti joko aurinkolämmöllä tai takan savukaasulämmöllä. Vyöhykkeitä on neljä ja ne ovat itsenäisiä – kunkin lämpötila voi siis olla erilainen. Passiivienergiatalossa ei tarvita perinteistä lämmityslaitteistoa.
Öljykattilat ja –pumput polttimineen sekä järeät maalämpöpumput satametrisine putkiverkkoineen ja porakaivoineen jäävät historiaan – vai jäävätkö?
– Kyllähän se harkintaan menee, Pääjärvi myöntää.
– Valinnat on tehtävä eri perustein kuin aikaisemmin. Kun lämmitysenergian tarve on niin vähäinen, edes lämmönjakolaitteita ei välttämättä tarvita vaan tuloilman lämmittäminen riittää. Jonkinlainen lämmitysjärjestelmä passiivitaloonkin kyllä edelleen tarvitaan. Pitäähän talon pysyä lämpimänä, vaikka perhe lähtisi tammikuussa viikoksi etelään.
Myös teollisuudelle tässä on tilaus uuteen tuotekehitykseen.
Keski-Euroopassa passiivitalorakentamisessa on edetty jo pitkälle, mutta Pääjärven mielestä sikäläiset ratkaisut eivät sovellu suoraan Suomen oloihin.
– Meidän täytyy tutkia ja laskea ne itse. Kyllä me sen osaamme; yleisesti ottaenhan olemme rakennus- ja talotekniikka-alalla kuitenkin pidemmällä kuin Keski-Euroopassa.
– Passiivienergiatalon seuraava vaihe on nollaenergiatalo, Pääjärvi ennustaa.
– Rakennusten pitää kuluttaa nykyistä vähemmän energiaa – se on pakon sanelemaa. Se tullaan toteuttamaan myös jatkossa lähtökohtaisesti ulkovaipan hyvällä lämmöneristyksellä, uusilla lämmön talteenotto- ja jakomenetelmillä sekä niin sanotuilla ilmaislämmöillä, jotka liittyvät aurinkoon.
Joskus talo saattaa jopa myydä sähköä verkkoon.
– Se on kuitenkin vielä hiukan kaukaisempaa tulevaisuutta. Lähitulevaisuutta ovat matala- ja passiivienergiarakennukset.
Kun verrataan passiivienergiatalon rakennuskustannuksia perinteiseen taloon, tiedossa on siis sekä menoja että säästöjä.
– Yleisesti ottaen passiivienergiatalo on hieman kalliimpi rakentaa. Lisäkustannus on noin 2–10 prosenttia, Pääjärvi arvioi.
– Investointi maksaa kuitenkin itsensä takaisin hyvin kohtuullisessa ajassa – ja kun energiakustannukset nousevat sitä rataa kuin viimeisten 15 vuoden ajan, energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät investoinnit tulevat joka päivä kannattavammiksi.
Osallistu äänestyksiin!
Taloa rakennuttava Timo Laine on tyytyväinen hankkeen alkuvaiheeseen.
Töihin päästiin käsiksi aivan kaavaillussa aikataulussa.
– Lupavaihe Valkeakosken kaupungin kanssa meni kivuttomasti. Kun lupa saatiin toukokuun alkupuolella, työ aloitettiin heti maanrakennus- ja perustustöillä aloitettiin heti.
Myös urakoitsijoiden kanssa kävi tuuri:
– Tällainen iso ja varsin monimuotoinen talo, jossa on porrastetut perustukset vaatii myös urakoitsijoilta hyvää rakennustekniikan ymmärrystä. Onneksi löysin hyvät urakoitsijat, joiden kanssa asiat sujuvat joustavasti.
Talo rakennetaan tiilestä. Laine kertoo päätyneensä tiilitaloon, koska oli jo ehtinyt asua puutalossa.
– Halusin huoltovapaan julkisivun. Olen jo maalannut puutaloa. Siltä pohjalta lähdin miettimään hanketta.
Kyseessähän on koko kansan TV-talo, jossa katsojat päättävät perusratkaisuista. Tähän mennessä katsojat ovat saaneet sanoa sanansa talon muodosta ja tyylistä, pohjaratkaisuista, julkisivun ja katon väristä, pesuhuoneen laatoista, keittiöratkaisuista, tulisijasta sekä piharatkaisusta. Ovatko päätökset osuneet yksiin rakentajan toiveiden kanssa?
– Kyllä kansa tietää, Laine naurahtaa.
– Ei siellä ole tapahtunut perheen kannalta yhtään katastrofia, kyllä kaikki ratkaisut ovat olleet meidänkin kannaltamme hyviä.