Uuden hallituksen esityslistasta selviää, että ruotsin kieli aiotaan palauttaa pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin. Esitys on saanut paljon mielipiteitä puolesta ja vastaan.
Helsingin Sanomien mukaan Suomen lukiolaisten liitto on huolissaan lukiolaisten jaksamisesta, kun taas ruotsin opettajat ovat innoissaan mahdollisesta uudistuksesta.
Hallitusohjelman kirjauksessa lukee seuraavasti: tehdään nopealla aikataululla ohjelma, joka vahvistaa koulussa toisen kotimaisen kielen oppimista. Hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa.
Kyse on siis tavoitteesta eikä se välttämättä toteudu. Jos tavoite kuitenkin toteutuu tarkoittaa se sitä, että lukiolaiset, joiden äidinkieli on suomi, joutuvat kirjoittamaan ruotsin ja toisin päin.
– Asiaa ja sen mahdollisia vaikutuksia täytyy selvittää. Vielä tässä vaiheessa ei voi ottaa kantaa siihen, minkälaisia vaikutuksia sillä mahdollisesti tulee olemaan lukiolaisten valintoihin tulevaisuudessa, Opetusministeriön lukiokoulutuksen ja opettajankoulutuksen vastuualueen johtaja Tiina Silander sanoo.
Pakollinen aine voidaan palauttaa lainsäädäntömuutoksella
Pakollisen aineen palauttaminen ylioppilaskirjoituksiin vaatii lainsäädännöllisiä muutoksia.
Lisäksi täytyy huolehtia siitä, että lukioon hakevilla nuorilla on riittävän varhaisessa vaiheessa tieto ylioppilaskokeen rakenteesta, johon he tulevat valmistautumaan.
– En osaa ottaa kantaa nuorten innostukseen hakea lukioon tulevaisuudessa, jos palauttaminen toteutuu. Nuorten valintoihin vaikuttaa monenlaiset asiat ja heidän tulevaisuuden suunnitelmansa, joten on vaikea sanoa, mikä tämän yksittäisen muutoksen vaikutus voisi olla, Silander sanoo.
Kiinnostus ruotsin opiskeluun laskenut
Opiskelijoiden kiinnostus ruotsin kielen opiskeluun on laskenut kuin lehmän häntä sen jälkeen, kun pakollisesta ruotsin kielen kokeesta luovuttiin vuonna 2005.
– Toki täytyy huolehtia siitä, että opiskelijoilla on riittävät valmiudet valmistautua ruotsin kirjoituksiin niin kuin nytkin huolehditaan. Ruotsia opiskellaan lukiossa nykyäänkin, ei se uusi oppiaine ole, Silander muistuttaa.
Maahanmuuttotaustaisten nuorten, joiden äidinkieli ei ole suomi eikä ruotsi, on tällä hetkellä mahdollista kirjoittaa suomi tai ruotsi toisena kielenä. Yksityiskohtia täytyy heidän osaltaan valmistelussa vielä tarkastella.
Osa kokelaista on vaihtanut äidinkielensä osallistuakseen helpompaan kokeeseen
Tarkoituksen mukaista ei ole, että vaihtaa oman äidinkielensä välttääkseen kirjoitukset. Sivistysvaliokunnan lausunnossa aiheeseen on otettu kantaa.
– Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tuli esille, että viime aikoina on ilmennyt joitakin tapauksia, joissa suomen- tai ruotsinkielinen kokelas on vaihtanut äidinkieltään väestötietojärjestelmässä päästäkseen osallistumaan kokeeseen, jossa suomi tai ruotsi on toisena kielenä. Tämä on tehty mahdollisesti siksi, että he hyötyisivät helpomman kokeen suorittamisesta korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa, Silander sanoo.
Sivistysvaliokunnan mietinnöstä käy ilmi, ettei kyse ole ollut merkittävästä ilmiöstä, vaan yksittäisistä tapauksista. Tätä mahdollisuutta saatetaan kuitenkin käyttää jatkossa yhä enemmän, koska korkeakoulujen todistusvalinnan pisteytysmalleissa suomi tai ruotsi toisena kielenä - pisteytetään vastaavasti kuin äidinkieleltään suomen- tai ruotsinkielisille tarkoitettu koe, vaikka se on vähemmän vaativa. Pisteytyksistä päättävät korkeakoulut itse.
Äidinkieli on helppo vaihtaa vaikka päiväksi
Oma äidinkieli on helppo käydä vaihtamassa väestötietojärjestelmässä. Ilmoituksen äidinkielen vaihtamisesta voi tehdä netissä ja sen voi vaihtaa, vaikka heti takaisin tutuksi äidinkieleksi.
– Kyllä sen voi vaihtaa. Se on henkilön itse ilmoittama tieto. Tietoa ei tarkisteta, mutta se ei myöskään sido muita viranomaisia päätöksenteossa. He voivat kyseenalaistaa tiedon, Uudenmaan maistraatin ylitarkastaja Anne Sänkiaho sanoo.
Kielen vaihtaminen ei kuitenkaan kannata, sillä se ei vaikuta tulevaan ylioppilaskokeeseen.
Valiokunta katsoo, että pääsääntöisenä edellytyksenä suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärään perustuvaan ylioppilaskokeeseen osallistumiselle pitää olla kyseisen -oppimäärän mukaiset lukio-opinnot.
Näin pelkkä äidinkielen vaihtaminen väestötietojärjestelmässä ennen ylioppilaskirjoituksia ei enää mahdollista osallistumista suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaiseen kokeeseen.