Heinolan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Timo Ihamäen tapa puhua pakolaisista herättää edelleen keskustelua.
Ihamäki on muun muassa esittänyt toiveen, että Heinolaan tulisi mahdollisimman terveitä ja hyviä pakolaisia esimerkiksi Syyrian sotaoloista.
– Semmonen, että kävelee omilla jaloillaan, Ihamäki kuvaili Enbuske & Linnanahde Crew:n haastattelussa, kun häneltä kysyttiin, millainen pakolainen olisi riittävän terve Heinolaan.
Maahanmuuttoasioista vastaava Jari Kekki Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksesta sanoo, ettei kunta voi asettaa ehtoja pakolaisten terveydentilalle.
– Ei ole mitään toria, josta kunnat voisivat tehdä valintoja, millaisia pakolaisia ne haluavat. Tässä on kyse kuitenkin ihmisistä.
Ihamäki on ehdottanut, että Heinola ottaisi noin 100 kiintiöpakolaista, jotta kunnan asukasluku nousisi yli 20 000:een.
Tällöin kunta saisi järjestää itse perusterveydenhuollon palvelut.
Suomeen noin 1 000 pakolaista
Suomi ottaa tänä vuonna vastaan 1050 kiintiöpakolaista. Pakolaisten sijoittamisesta neuvottelevat ELY-keskukset yhdessä pakolaisia vastaanottavien kuntien kanssa.
Fakta: Kiintiöpakolaisten valitseminen
Suomi ottaa tänä vuonna vastaan 1 050 kiintiöpakolaista, joista 500 tulee Syyriasta.
Kiintiöpakolaisten valinta perustuu YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tietoihin ja ehdotuksiin ja Maahanmuuttoviraston tekemiin haastatteluihin.
Haastatteluihin osallistuu myös suojelupoliisin edustajia ja asiantuntijoita.
Pakolaisten sijoittamisesta neuvottelevat ELY-keskukset ja kunnat, jotka ovat luvanneet vastaanottaa pakolaisia.
Jari Kekki korostaa, että pakolaisten valitsemiseen vaikuttavat ennen kaikkea humanitaariset perusteet.
– Pakolaisten joukossa on paljon kidutusta kokeneita, huonoista terveysoloista kärsineitä ja haavoittuvia ihmisiä.
– On mahdotonta, että kunta valitsisi sopivan terveet ihmiset.