Toimittaja Sirpa Palokari kirjoitti kirjan itsekurista. – Ihmiseltä puuttuu itsekuria eli tahdonvoimaa silloin, kun oma toiminta ja unelmat ovat ristiriidassa. Eli kun tekee koko ajan jotain, mitä ei sydämestään haluaisi, hän kuvaa. Mutta miksi itsekuria ylipäätään pitäisi olla?
Toimittaja Sirpa Palokari kirjoitti vuosikausia juttuja elämäntapamuutosasioista. Heräsi halu pohtia syvemmin itsekuria. Seuraavaksi syntyikin teos Armollinen itsekuri.
"Itsekuri" ei tuo mieleen kovin miellyttäviä mielleyhtymiä: muistiin puskevat lähinnä petetyt uudenvuodenlupaukset ja mönkään menneet karkkilakot. Palokarin mukaan "itsekuri" onkin synonyymi itsensä piiskaamiselle. Tämän vuoksi olisi puhuttava tahdonvoimasta.
– Tahdonvoima lähtee itsetuntemuksesta ja omien perimmäisten motiivien tunnistamisesta. Ajattelen, että itsekuri on epämääräinen ja väärinymmärretty käsite, jota käytetään pakottamiseen, joka taas lannistaa ihmisen, tuottaa häpeää eikä edesauta muutoksiin pääsyä, Palokari sanoo.
– Tätä itsekuri-sanalla piiskaamista harrastavat sekä elämäntapoihinsa muutosta toivovat tavalliset ihmiset että terveysvalistajat.
Moni rimpuilee
Tahdonvoimaa puuttuu monilta. Kyse ei kuitenkaan välttämättä ole katastrofista: jos ihminen on sovussa itsensä ja tapojensa kanssa eivätkä tavat erityisesti aiheuta muille kärsimystä, itsekuri ei ole tärkeää. Palokarin mukaan jokainen määrittelee itse "itsekurittomat piirteensä".
– Ihmiseltä puuttuu itsekuria eli tahdonvoimaa silloin, kun oma toiminta ja unelmat ovat ristiriidassa. Eli kun tekee koko ajan jotain, mitä ei sydämestään haluaisi. Esimerkiksi lihavuudesta kärsivälle se on liika syöminen, tuhlarille liika ostelu, työhullulle liika työnteko, Palokari kuvaa.
Miksi itsekuria sitten pitäisi olla? Jos ihmisellä on aikaa ja varaa, miksei hän saisi esimerkiksi juosta kosmetologeilla ja puunata itseään aina entistä ehommaksi?
Hemmottelussa sinänsä ei ole mitään pahaa, jos ulkonäön puunaaminen tuottaa mielihyvää.
– Paha juttu sen sijaan on se, jos huomaa etteivät nuo asiat tuokaan iloa, vaan silti on koko ajan tyhjä ja voimaton olo, Palokari sanoo.
– Tahdonvoimaa tarvitaan silloin, kun ihminen on eksyksissä itsensä kanssa ja inhoaa asioita, joita kuitenkin tekee. Jos ihminen jatkuvasti toimii omien toiveidensa vastaisesti, hän tulee entistä tahdonvoimattomammaksi.
Palokarin mukaan ihmisen identiteettiin alkaa hiipiä huonommuuden tunne, jos hän koko ajan toivoo elävänsä jollain muulla tavalla kuin arjessa oikeasti elää. Tämä taas tekee muutoksen toteuttamisen entistä vaikeammaksi: kun on tottunut johonkin, on vaikeaa muuttaa tapojaan.
– Moni rimpuilee itsekurin kanssa. Aloittaa muutoksen, retkahtaa, aloittaa uudestaan. Sellainen vie voimat ja heikentää itseluottamusta.
Mitkä ovat perimmäiset motiivisi?
Tahdonvoima vaikuttaa fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin: jos tahdonvoimaa löytyy, ihminen on sinut itsensä kanssa, kokee vapauden tunteita eikä takerru itsensä ulkopuolelta tuleviin terveys- ja elämäntapamuutosvillityksiin.
– Oman tahdonvoiman löytänyt ihminen on hyvä sekä itselle että kanssaeläjille. Hän ei myöskään vaadi itseltä eikä muilta täydellisyyttä vaan hyväksyy vajavaisuuden ja epäonnistumiset. Ja hän osaa iloita ja nauraa, mutta uskaltaa kohdata myös elämän karikkoja, Palokari sanoo.
Omien tunteiden tunnistamisen voi aloittaa yksinkertaisella päätöksellä: ala olla rehellinen itsellesi. Kun teet jotakin, mikä ei oikeastaan tunnu hyvältä, kysy itseltäsi, miksi toimit näin. Mitkä ovat perimmäiset motiivisi toiminnalle?
– Omiin tunteisiin tutustuminen edellyttää myös ikävien asioiden ja oman voimattomuuden kohtaamista ja sen hyväksymistä. Se merkitsee itsensä katsomista lempeällä silmällä. Kun on voinut hyväksyä itsensä sellaisena kuin on, voi alkaa muuttua. Muutos ei kuitenkaan ole poppakonsti, vaan se edellyttää itsensä näköisten motiivien ja tavoitteiden rakentamista, mikä taas on helpompaa, jos on lähempänä omia tunteitaan, Palokari sanoo.
Kaikista ongelmista tai vaikeuksista ei pääse yksin eteenpäin. Palokari rohkaisee puhumaan luotettavalle ystävälle tai ammattilaiselle. Pitkittäminen ei auta.
– Torjumalla tai salailemalla vaikea tunteet eivät katoa minnekään, vaan ne heijastuvat tavalla tai toisella omaan arkikäyttäytymiseen ja ihmissuhteisiin.
Kuvissa esiintyvät sitaatit ovat teoksesta Armollinen itsekuri.
Lue myös:
Näin teet salaisimmistakin haaveistasi totta – lue inspiroivat vinkit
Maria Aarnio, maria.aarnio(at)mtv.fi