Eläkeliitto vaatii pikaista keskustelua yli 70-vuotiaiden kansalaisten vapautta rajoittavien toimien seurauksista.
Eläkeliiton tiedotteen mukaan valtaosa suomalaisista eläkeläisistä on elänyt karanteenin kaltaisissa olosuhteissa aina siitä lähtien kun hallitus kehotti yli 70-vuotiaita pysymään erillään muista ihmisistä.
Tiedotteessa muistutetaan, että hallituksen kehotus käytännössä tehtiin ”yhdessä hetkessä muiden avusta ja hyväntahtoisuudesta riippvuaisia”.
– Aktiivisten jäsenten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky on alkanut heikentyä, Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo sanoo.
Eläkeliiton mukaan koronavirusepidemian nimissä tehdyillä toimenpiteet on tehty hyvässä tarkoituksessa. Niillä on kuitenkin ollut myös kielteisiä vaikutuksia.
– Traagisimmissa tapauksissa tilanne on jo nyt johtanut jopa itsetuhoisiin ratkaisuihin, Vuorisalo jatkaa.
Eläkeliitto vaatii tutkimus sosiaalisen eristyksen vaikutuksista suomalaisiin eläkeläisiin.
– Ihmisellä on ikään katsomatta biologinen perustarve solmia ja ylläpitää sosiaalisia suhteita muiden kanssa. Eläkeläisiäkään ei saa suojella hengiltä, muistuttaa Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen.
"Ikäihmisten eristäminen koskee kaikkia sukupolvia"
Senioriliiton puheenjohtaja, näyttelijä Maarit Peltomaa vaatii Senioriliiton tänään julkaisemassa kannanotossa, että Suomessa alettaisiin selvittää mahdollisuuksia vanhuksia koskevien rajoitusten hallittuun purkamiseen.
Peltomaa painottaa, ettei ihminen voi elää erillään muista, vaan tarvitsee muita ihmisiä paitsi henkisen ja sosiaalisen myös fyysisen elämän laadun ylläpitämiseen.
– Eristämisen jatkuessa me vaaranamme ikääntyneen väestön kaikkia elämän osa-alueita, hän arvioi kannanotossaan.
Peltomaa muistuttaa, ettei ikäihmisten eristäminen muusta väestöstä koske pelkästään heitä itseään. Heidän liikkumistaan rajoittavat toimeet koskevat myös muun muassa heidän ystäviään, sukulaisiaan ja jälkikasvuaan.
– Ikäihmisisten fyysinen eristäminen muista koskee siis tavallaan kaikkia sukupolvia, Peltomaa summaa.
Huoli hoivan laadusta
Peltomaa ilmaisee kannanotossaan myös huolensa palvelutalojen tarjoaman palvelun laadusta.
– Erityisen huolissani olen myös joidenkin palvelutalojen hoivan ja hoidon laadusta näinä aikoina, kun omaiset eivät pääse tuomaan läheisilleen sosiaalista turvaa ja läheisyyden tunnetta, hän kertoo.
Peltomaa lisää uskovansa siihen, että hoitajat tekevät näissä olosuhteissa parhaansa. Huolensa hän esittäisikin ensi sijassa esimiehille, palvelutalojen johtaville yksiköille ja hoivaketjujen vastuussa oleville toimitusjohtajille sekä näistä asioista vastuussa oleville viranomaisille.
Eilen myös apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ilmaisi oman huolensa vanhustenhuollon ohjeistusten ja valvonnan puutteista.
Hän kertoi selvittäneensä omasta aloitteestaan, miten kunnat voisivat ennaltaehkäisevästi varmistaa sen, ettei yksittäinen muistisairas vanhus joudu kaltoin kohdelluksi. Selvityksen mukaan muun muassa kunnat ovat valvoneet asioita puutteellisesti.
Sakslin kertoi myös aikovansa selvittää, miten kunnat ovat muuttaneet toimintaansa poikkeustilan aikana ja miten esimerkiksi muistisairaan vanhuksen palvelujen toimivuus taataan, jos hoitokodissa havaitaan koronatartunta.
Lue myös: Koronaviruksen karu varjopuoli paljastuu Helsingin Sanomien kyselyssä – päihdekotien ongelmat suurena huolena: ”Vanhempi hyppii humalassa tietokoneen edessä opettajan pitämän etätunnin aikana”
Kello 19.15 juttua päivitetty kauttaaltaan.