Ei televisiota, internetiä tai puhelinta – suomalaisretkikunta suuntaa pian Etelämantereen karuihin oloihin

Suomalainen retkikunta lähtee jälleen Etelämantereelle marraskuun neljäntenä päivänä, kertoo Ilmatieteen laitos. Retkikunta viettää Suomen Aboa-tutkimusasemalla kaksi kuukautta.

Etelämantereen kesän aikana tehdään geologisia tutkimuksia sekä kerätään automaattisten mittalaitteiden ympäri vuoden keräämää tietoa. Aboalla ja sen ympäristössä on muun muassa sääasemia, maan- ja jään järistyksiä mittaava seismometri, geodeettiasia tutkimuksia tukeva GPS-asema sekä lumen ja jään fysikaalisia ominaisuuksia mittaavia asemia.

Retkikuntaan kuuluu 9 henkeä: retkikunnan johtaja, varajohtaja, kokki, konemestari, sähkömies ja lääkäri sekä kaksi tutkijaa.

Rajuja lumimyrskyjä ja auringon paahdetta

Suomen tutkimusasema sijaitsee Kuningatar Maudin maalla noin 130 kilometrin päässä rannikolta ja noin 5000 kilometrin päässä Etelä-Afrikan Kapkaupungista.

Asema on rakennettu Etelämantereen kesän 1988-1989 aikana. Asemaa ylläpitää Ilmatieteen laitoksessa toimiva Suomen Etelämanner-logistiikka FINNARP.

Oman tutkimusaseman rakentamisen jälkeen Suomesta on tehty tutkimusmatkoja Etelämantereelle säännöllisesti. Retkikunnat menevät alueelle vuosittain noin kahdeksi kuukaudeksi marras-helmikuun välisenä aikana. Etelämantereen kesän aikana lämpötila pysyttelee 0–20 pakkasasteen välillä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Etelämantereen kesälle on tyypillistä jatkuva valo ja voimakas auringon säteily sekä ankarat lumimyrskyt.

– Etelämantereella ei näy televisio, eikä siellä toimi internet tai puhelin. Satelliittijärjestelmän välityksellä voi lähettää ja vastaanottaa sähköpostiviestejä, mutta sekin on hidasta.

– Vettä suihkuihin ja juomavedeksi saadaan läheiseltä jäätiköltä tai lunta sulattamalla, kertoo tutkimusaseman arjesta päällikkö Mika Kalakoski Ilmatieteen laitokselta.

Retkikuntien vierailujen aikana asemalla tehdään tutkimusten lisäksi erilaisia korjaus- ja huoltotöitä.

Lue myös:

    Uusimmat