Viro on toistaiseksi ainoa ehdokas järjestön johtoon ensi vuonna, mutta se ei kelpaa Venäjälle. Suomen puheenjohtajuus vuodelle 2025 päätettiin jo ennen sotaa, ja enää ei Nato-Suomikaan kelpaisi, sanoo Etyj-suurlähettiläs Vesa Häkkinen.
Presidentti Sauli Niinistö visioi keväällä 2021 mahdollisuutta järjestää Suomessa vuonna 2025 Helsingin henkeä juhlistava huippukokous. Tuolloin tulisi kuluneeksi 50 vuotta Helsingissä järjestetystä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferessista eli Etykistä.
Hanke eteni, kun loppuvuodesta 2021 Suomi valittiin Etykin seuraajan, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin puheenjohtajaksi tulevaksi juhlavuodeksi.
Vähemmälle huomiolle jäi se, että samalla piti päättää myös Viron valitsemisesta vuoden 2024 Etyj-puheenjohtajaksi. Jännitteet olivat jo sellaisia, ettei pienen Nato-naapurin puheenjohtajuus kelvannut Venäjälle eikä myöskään Valko-Venäjälle.
– Tilanne on edelleen sama, ja kun sota alkoi, niin virolaiset ovat pitäneet kahta päättäväisemmin kiinni puheenjohtajuudestaan eivätkä anna periksi venäläisille. Myös Suomi on tukenut Viroa, kertoo Suomen Etyj-suurlähettiläs Vesa Häkkinen STT:lle Wienistä.
Hän muistuttaa, ettei Venäjälle enää nykyään kelpaisi Etyjin johtoon mikään Nato-maa, Suomi mukaan lukien.
– Meidät ehdittiin valita hyvän sään aikana, Häkkinen kuvailee.
Umpikuja on asettanut Etyjin vaikean tilanteen eteen, kun vuotta on enää jäljellä vajaat kolme kuukautta. Toistaiseksi mikään muu Etyjin jäsenmaa ei ole virallisesti tarjoutunut ehdolle ja siten astumaan samalla Viron varpaille.