Sosiaali- ja terveysministeriö on keskeinen asiantuntijataho, kun Suomi ja maan hallitus luovivat itseään ulos koronakriisistä. Siksi on noloa ja hämmentävää, mutta ennen kaikkea huolestuttavaa, että luottamus ministereihin Aino-Kaisa Pekoseen (vas.) ja Krista Kiuruun (sd) sekä keskeisiin virkamiehiin horjuu. Keskinäinen syyttely julkisuudessa ja syyllisten etsintä antavat ruman kuvan ministeriön johtamiskulttuurista. Siihen ei nyt vain ole varaa, kirjoittaa MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen esiintymisen eilisessä A-studiossa oli varmasti tarkoitus puhdistaa ilmaa ja tuoda selvyyttä siihen, miksi Suomi jäi EU:n ensimmäisen yhteisen suojavarustehankinnan ulkopuolelle. Hankinta makasi yli kuukauden ministeriössä ennen kuin Suomi liittyi hankintaan mukaan 27. maaliskuuta viimeisenä EU-maana.
En ole varma lisäsikö Pekonen luottamusta ministeriöönsä ja itseensä eilisessä haastattelussa.
Omituisinta sopassa on se, että vielä huhtikuussa ministeri Pekonen kehui, että Suomi ehtii yhteistilaukseen mukaan.
– Tosiaan silloin 7. huhtikuuta täällä A-studiossa totesin, että Suomi ehtisi vielä mukaan näihin EU:n yhteishankintojen ensimmäisiin tilauksiin. Näin ei todellakaan ole. Tätä asiaa selvitetään nyt sosiaali- ja terveysministeriön sisällä, että mistä tällainen tietokatkos johtui, Pekonen sanoi eilen.
Siinä Pekonen on oikeassa, että tällaisissa kriisitilanteissa tietokatkoksia ei saisi olla. Kummallisinta tilanteessa on se, että keskeiset virkamiehet osastopäällikkö Päivi Sillanaukee ja kansliapäällikkö Kirsi Varhila syyttelevät toisiaan julkisuudessa siitä, kumman velvollisuus olisi ollut pitää ministeri ajan tasalla EU-hankinnasta.
Se ei ole koskaan hyvä merkki.
Nyt siis tietokatkoksen syytä etsitään ministeriössä. Eilen ministeri ei kuitenkaan antanut kummallekaan virkamiehistään tukea ja kiersi toimittaja Katri Makkosen kysymyksen onko Sillanaukeella ja Varhilalla hänen luottamuksensa. Näin Pekonen jätti molemmat roikkumaan löysään hirteen.
Kaava alkaa olla tuttu niin Huoltovarmuuskeskuksen, lentokenttien, suojainten riittävyyden, kasvomaskikohun tai hoivakotien koronakuolemien kanssa. Vika on aina muissa, virkamiehissä, viestinnässä tai kunnissa, ministeri ei siihen kuuluisaan peiliin vilkaise. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja sai jo lähteä. Pikavauhtia ennen selvityksen valmistumista ja pääministerin vedettyä luottamuksensa pois.