Karu todellisuus, politiikan nappuloiksi joutuneet ihmiset, EU:n löysä linja, Turkin hybridioperaatio rajalla, suurvaltapolitiikka, kansainväliset sopimukset turvapaikan hakijoiden oikeuksista sekä arvot ja idealismi ovat tällä viikolla iskeneet rumalla tavalla yhteen, kirjoittaa MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.
Näin sisäministeri Ohisalo kommentoi Suomen pakolaislinjaa tänään. Katso video!
5:06
Kreikasta on tullut kova piina vihreälle sisäministerille Maria Ohisalolle. Eilen oppositio yritti saada eduskunnan kyselytunnilta hallitukselta ja erityisesti Ohisalolta selkeää vastausta minkälaisessa Kreikka-operaatiossa Suomi on mukana. Tänään asiaa tivattiin uudelleen Politiikan toimittajien lounastilaisuudessa.
Lähtötilanne on ollut se, että Turkki päästi ja toi rajalle ison joukon siirtolaisia ja pakolaisia, joille oli sanottu rajan olevan auki. Uutiskuvat näyttivät rajuja otteita, kumiluoteja, kyynelkaasua ja kumiveneissä kelluvien ihmisten tökkimistä. Rajalle jumittuneet siirtolaiset puolestaan ovat ottaneet yhteen Kreikan rajavartioiden ja poliisin kanssa.
Kreikan hallitus on päättänyt olla ottamatta vastaan turvapaikkahakemuksia kuukauteen. Tämä on vastoin kansainvälistä pakolaissopimusta.
Eilen tilanne vaikeutui entisestään, kun Turkki ilmoitti lähettäneensä tuhannen miehen erikoisjoukon estämään Kreikkaan pyrkivien siirtolaisten pääsyn takaisin raja-alueelta Turkkiin. Ihmiset ovat siis kahden rintaman välissä.
Suomi on mukana yhteisessä EU-linjassa, jossa raja on nyt kiinni. Piste.
Rajan ylipäässeet viedään saman tien takaisin Turkin puolelle, ainakin toistaiseksi ilman turvapaikkakäsittelyä. Tämä on tilanne ja tälle EU on antanut hiljaisen siunauksensa, vaikka julkilausumissa puhutaan ylevästi kansainvälisten sopimusten ja oikeuksien noudattamisesta.
Asian myöntäminen näyttää olevan vaikeaa sisäministerille. Ohisalon mukaan Suomi tukee Kreikkaa vaikeassa tilanteessa, mutta kansainvälisiä sopimuksia pitää noudattaa.
Näin saattaa jossain vaiheessa tapahtua tai sitten ei. Joka tapauksessa akuutissa tilanteessa EU on sulkenut silmänsä, se esittää ylevämpää kuin onkaan ja antaa Kreikan hallituksen ja Turkin kantaa pahisten roolit.
EU:lla ei ole yhteistä turvapaikkalinjaa, eikä se sisäpoliittisten paineiden keskellä halua vuoden 2015 pakolaistilanteen toistumista.
Ulkopoliittisen johdon ulostuloissa erilaista viestiä
Tällä viikolla on kysytty onko hallituksessa eri näkemyksiä ja ovatko hallitus ja presidentti eri linjoilla Kreikan tilanteen hoitamisessa.
Virallisesti kaikki sanovat että ongelmaa ei ole, mutta ulospäin viesteissä on ollut paljonkin eroja.
Presidentti antoi aiheesta kolme isompaa haastattelua tällä viikolla. Keskiviikkona Ylen Ari Hakahuhta sai presidentiltä vihdoin selkeän vastauksen, mihin Suomi on sitoutunut.
Ja näin presidentti vastasi kysymykseen, mitä tarkoittaa, että Suomi tukee Kreikkaa:
– Kreikkahan ei ota nyt. EU – ja Suomi siinä mukana – tukee Kreikkaa. Jotenka osittain tuossa on kai vastausta.
Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi ja EU kannattavat Kreikan tapaa, jolla maa on "pannut näitä jarruja päälle" ja tässä tuessa ei ole presidentin mukaan sisäistä ristiriitaa EU:ssa.
– Tukee siis sitä, että Kreikka sulki rajansa, jos asia suoraan sanotaan.
Myös ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr.) on riittänyt ymmärrystä Kreikan toimille, vaikka pakolaissopimuksista pitäisi pitää kiinni.
– Meillä ei ole kansainvälisesti välttämättä pelisääntöjä, jos puhutaan hybriditilanteista. Kreikan ja Turkin rajalla on myös näitä hybridielementtejä, kun varta vasten kehotetaan ihmisiä lähtemään kohti rajaa.
Voiko kansainvälisiä sopimuksia nyt noudattaa, vaikka niin toivotaan?
Ohisalo taas painottaa, että suomalaisten rajavartijoiden pitää noudattaa lakia eli ottaa rajanylittäjiä kiinni ja ohjata heidät viranomaisprosessissa eteenpäin.
Entä, jos vieressä kreikkalainen kollega estää rajanylityksen tai käyttää kovia otteita? Ohisalon mukaan silloin virkamies raportoi asiasta EU:n rajaviranomaiselle Frontexille.
Näin varmasti käykin, mutta käytännössä edessä voi olla tilanteita, joissa todellisuus, Kreikan hallituksen linja ja kansainväliset sopimukset ovat kenttäolosuhteissa ristiriidassa. Turvapaikkaa ei ainakaan kuukauteen voi hakea.
Sisäministeri ei halua sanoa, että EU sallii toistaiseksi Kreikan linjan. Paikalle lähtevät virkamiehet auttavat, että Kreikka muuttaisi suhtautumistaan rajanylittäjiin ja aloittaisi normaalit turvapaikkamenettelyt. Jossain vaiheessa. Ehkä.
Tässä Ohisalo on oikeassa että näin kuuluisi tehdä. Nyt todellisuus on jotain aivan muuta ja se pitäisi uskaltaa sanoa rehellisesti. Vaikka se on vastoin omaa ja edustamansa puolueen arvopohjaa. Että näillä mennään. Kansainvälinen politiikka on usein raadollista.
Suorimmin Ohisalo ilmaisi asian Marja Sannikan tämänpäiväisessä haastattelussa. Eli vaikka EU tukee Kreikkaa, maa tekee väärin. Turvapaikkahakemukset pitäisi ottaa aina vastaan. Tämän on Ohisalon mielipide asiaan. Senkin saa sanoa.
Politiikan toimittajien tilaisuudessa Ohisalo ei enää muotoillut näkemystään yhtä selvästi.
Pääministerin kantaa odotetaan
Nyt ei ole siis tiedossa, jatkaako Kreikka linjaansa kuukauden jälkeen. Mitä tapahtuu, kun EU:n apuun lähettämien mm. suomalaisten virkamiesten ja Kreikan hallituksen ei-linja joutuvat vastakkain?
Ohisalon mukaan Kreikka joutuu viime kädessä vastaamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen päätöksestään olla ottamatta vastaan turvapaikkahakemuksia. Jättääkö EU silloin Kreikan yksin, eikä puolustajia enää riitä?
Kiinnostavin linjaus sisäministeriltä kuultiin politiikan toimittajien tilaisuuden lopuksi MTV:n toimittajan Vesa Kallionpään kysymykseen: "Jos Suomen itärajalla olisi vastaava tilanne, ottaisiko Suomi vastaan turvapaikanhakijoita?"
Ja näin Ohisalo vastasi:
– Suomi on sitoutunut kansainvälisiin velvoitteisiin ja me otamme vastaan turvapaikanhakijoiden hakemukset.
Sen jälkeen Ohisalo lopetti haastattelun ja poistui paikalta eduskuntaan.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) on nyt Yhdysvalloissa, mutta viimeistään sunnuntaina asiaan palataan Pääministerin haastattelutunnilla. Kreikan lisäksi pääministeriltä varmasti kysytään, pystyykö Suomi pitämään kiinni kansainvälisistä sitoumuksista, jos itärajalta pyrkisi Suomeen paljon turvapaikanhakijoita?
Tai haluaako muu poliittinen johto toimia samalla tavalla kaikissa tilanteissa kuten Ohisalo sanoo?
