Vaaleista tulee jälleen kerran jännittävät. Mielenkiintoa vain lisää se, että kantaansa miettiviä on edelleen ennätysmäisen paljon.
Kun neljä kymmenestä vielä miettii, ketä äänestää, ei vaalien ykkössija ole sekään kirkossa kuulutettu. Yllätyksiä voi tapahtua, vaikka keskustan johto onkin ollut koko alkuvuoden vakuuttava.
Jos keskusta onkin selvässä johdossa, taistelu kakkospaikasta käy kuumana, Sosialidemokraatit ovat hiuksen hienoisesti kokoomusta edellä. Promilleluokan erot mielipidetutkimuksissa mahtuvat kevyesti virhemarginaaliin.
Kansanedustajapaikoissa taas ero voi olla yksi tai kaksi edustajapaikkaa. Ratkaisu voi siis olla minkä tahansa vaalipiirin viimeisessä edustajapaikassa. Viime vaaleissa 300 äänen ero Pohjanmaalla toi kahden paikan eron kansanedustajissa kokoomuksen ja sosialidemokraattien välille.
Hallitusvaihtoehdot näyttävät tällä kertaa hyvin selviltä: porvarihallitus tai punamulta. Keskustalle molemmat yhteistyösuunnat käyvät. Molempia perusvaihtoehtoja voidaan vaalituloksen mukaisesti täydentää perussuomalaisilla tai pienpuolueilla.
Hallituspohja ratkeaakin taistelussa kakkospaikasta. Kaksi suurinta puoluetta lähtevät hallitusneuvotteluihin.
Kahden suurimman tanssiinkutsu on toteutunut kaikissa viimeisissä kolmessa vaalissa. Vuonna 2003 sosialidemokraatit ja keskusta ottivat ykköspaikat, 2007 keskusta ja kokoomus tekivät saman ja 2011 kokoomus tuli ykköseksi ja demarit kakkoseksi. Ja aina kaksi suurinta ovat ottaneet vastuun hallitusneuvotteluista ja hallituksen muodostamisesta.
Historiallisesti porvarihallitus ja punamulta ovat tehneet kovin erilaista politiikkaa. Puolueiden vaaleja edeltävien kannanottojen pohjalta niin näyttäisi olevan nytkin.