Kilpailukykytoimet eivät voi odottaa enää yli vuotta. Työeläkemaksuja tulisikin väliaikaisesti alentaa jo ensi vuoden alusta. Ratkaisu tukisi niin yritysten kilpailukykyä kuin palkansaajien ostovoimaa ja työllisyyttä, kirjoittaa eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Heinäluoma MTV:n Nettivieras-kirjoituksessaan.
***
Suomen taloustilanne jatkuu edelleen vaikeana. Ensivuodelle ennustetaan kivuliasta nolla-jotakin kasvua eikä senkään toteutuminen ole varmaa.
Siksi onkin kummallista, että Sipilän hallitus puhuu kiireestä työmarkkinaneuvotteluissa, mutta esittää itse toimia, jotka tulisivat voimaan vasta vuoden 2017 alusta. Hallituksen suunnitelmissa on siis säilöä Suomi odottamaan vuodeksi vaikka niin pääministeri kuin muutkin ministerit ovat puhuneet, ettei aikaa vatulointiin ole.
***
Eläkemaksujen alentaminen olisi nopeavaikutteinen keino kilpailukyvyn parantamiseen. Eläkemaksujen väliaikaisesta alentamisesta voitaisiin sopia osana kattavasta työmarkkinaratkaisusta. Tavoitteeksi tulisi asettaa laaja kokonaisuus, joka tukisi yritysten kilpailukykyä, työllisyyttä ja palkansaajain ostovoimaa.
Kilpailukyvyn tukeminen juuri välillisten työvoimakustannusten alentamisen kautta oli alkuperäisen työmarkkinajärjestöjen EMU-sopimuksen mukaista. Vuoden 1997 EMU-sopimuksessa sovittiin puskurirahastojen keräämisestä sekä eläkkeisiin että työttömyysturvan rahoitukseen. Työttömyysvakuutusrahastossa puskurointia on käytetty sovitulla tavalla. Eläkerahastoinnin puolella puskurin käytöstä ei ole voitu tähän mennessä sopia.
Eläkerahastojen puskurointi sallisi eläkevakuutusmaksujen 0,8 prosenttiyksikön alentamisen. Maksun alentamiseen on kaksi vaihtoehtoa: laittaa koko summa työnantajamaksun pienentämiseen tai jakaa alennus puoliksi työnantajain ja puoliksi palkansaajain kesken.